Tanssin talo pitää nimensä – rahoitusvaje yhä ongelmana

Tanssin talon sisääntuloaulaan haetaan valotaideteosta kilpailulla.

Tanssin talo saa pitää nimensä, ja vain pari viikkoa sitten lanseerattu Form lentää romukoppaan. Talon tukiyhdistyksen ylimääräinen vuosikokous päättää asian myöhemmin. Ongelmat eivät silti tähän lopu, vaan rahakirstun pohja näkyy jo ennen kuin taloa on avattukaan.

 

Tanssin talon nimikiistan uudesta käänteestä kertoi tällä viikolla Yle. Talon johtaja Matti Numminen myönsi, että uusi nimi meni pieleen ja että asiasta olisi pitänyt keskustella enemmän jäsenistön kanssa. Nyt se koki tulleensa yllätetyiksi omassa asiassaan. Tanssin talo -nimellä on alan piireissä vahva emotionaalinen pohja, ja se siis pysyy.

Numminen sanoi Ylelle myös, että tanssitaiteilijoita saatu kipakka palaute vaikuttaa hänen jatkoaikeisiinsa Tanssin talon johtajana. Päätöksen asiasta hän tekee sekä henkilökohtaisesti että yhdessä uuden hallituksen kanssa, joka nimitettiin keskiviikkoisessa vuosikokouksessa

Nimikiistassa ei ole silti kyse pelkästä nimestä, vaan takana on huoli koko talon tulevasta profiilista ja ohjelmistolinjasta. Monien mielessä tanssi-sanaa välttävä englanninkielinen nimi olisi ollut vain askel talon idean muuttamisessa tanssitaiteen näyttämöstä kaikkialle vuokrattavan yleiskulttuuritalon – pahimmillaan jopa kongressitilan – suuntaan.

Alkuperäinen unelma oli talo, joka tarjoaisi tanssille harjoitus ja esiintymistiloja, mutta tämä toiminnallinen pohja näyttää nyt rahoituksen suhteen liian kapealta.

Vuonna 2015 valtion ja Helsingin kaupunki lupautuivat takaamaan yhteensä 1,3 miljoonan euron vuotuisen tuen. Se ei kuitenkaan riitä suunniteltuun toimintaan, vaan yksityistä tukea olisi saatava puolet lisää. Teatteri & Tanssi -lehti kertoo, että neuvotteluissa yksityisten rahoittajien tai säätiöiden kanssa ei ole edetty lainkaan. Rahoitusvajeen suuruus on noin miljoona euroa.

Matti Numminen sanoo lehden haastattelussa, että nyt tavoitteena on julkisen rahoitusosuuden kasvattaminen niin, että se kattaisi 2/3 toiminnan rahoituksesta. Mukaan olisi laskettava myös indeksikorotukset avajaisvuoden 2022 tasolle.

Perusongelma Tanssin talolle on koko tanssin kentän perusrahoituksen pienuus. Sen vuoksi tanssiryhmillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet maksaa vuokraa. Asiaan yritettiin saada korjausta mm viime vuonna, kun Helsingin kaupungin kulttuuriavustusten jakoa lobattiin kiivaasti. Se ei tuottanut haluttua tulosta, vaan saadut lisärahat olivat marginaalisia.

Tanssin talon johto sanoo, että nykyinen rahoitus- ja kustannustaso mahdollistaa tilan ylläpidon, mutta esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin palvelujen tuotanto talon vuokralaisille ei olisi mahdollista – puhumattakaan kansainvälisten vierailujen tuomisesta Erkko-saliin.

Ulkopuolisten kumppaniverkostojen rakentaminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka: niiden raha kelpaisi, mutta niiden ei saisi viettää sisältöä liian kauaksi tanssin ytimestä. Joka tapauksessa Tanssin talon johdon strateginen toiminta tässä asiassa ei näytä kovin menestyksekkäältä.

”Sisältö-, rahoitus- ja suhdetoimintaosaamiselle sekä yhteen hiileen puhaltamiselle olisi entistäkin suurempi tarve. Tämä työ pitäisi nyt kiireesti priorisoida”, kommentoi talohankkeen taustavoimissa pitkään mukana ollut Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio Teatteri & Tanssi -lehdessä.

700-paikkalisesta Erkko-salista on tarkoitus tehdä koko tanssin näyttämö – taidetanssin lisäksi mukaan luettuina mm. katu-, pari-, kilpa- ja kansantanssi. Musikaalejakin joku toivoo – tai pelkää. Pelkästään taidetanssin tarjonnalla pienemmän, 250-paikkaisenkin salin täyttäminen on haaste.

Näiden vieressä toimii lisäksi Tanssin talon organisaatiosta irrallinen Zodiak Uuden tanssin keskus, jolla on oma pieni salinsa. Sekin on ollut tarpeeksi useimmille kokeileville tuotannoille. Uuden talon tarkoituksena on kuitenkin nostaa koko tanssin imago uudelle tasolle.

Musiikkitalon kaltainen, pelkästä vuokrauksesta huolehtivan talon malli ei sovi Tanssin talolle, sillä siellä ei ole RSO:n, HKO:n ja Sibelius-Akatemian kaltaisia ruhtinaallisesti tuettuja instansseja pääkäyttäjinään. Oman tuotannon käynnistäminen olisi kaiken avain, ja kansainväliset yhteiskuviot vauhdittaisivat koko tanssin alan kaipaamaa kiertoa. Mutta se tarvitsisi pesämunan toimiakseen tehokkaasti ja tuottavasti. Muuten on taas rakennettu seiniä ilman sisältöä.

Harri Kuusisaari

 

1 KOMMENTTI

  1. Kun Finlandia-talon julkisivu italialaisesta marmorista maksaa 40 miljoonaa euroa ja kestää 10-20 vuotta, muuttamalla ulkoverhous kvartsikomposiittilaattoihin (95% kiveä, 5% liimaa), joita saa haluamassaan sävyssä, vaikka kevyesti marmoroituna ja pinnat himmeästä kiiltävään, rahoitettaisiin säästöllä Tanssin taloa järkevällä päätöksellä neljäkymmentä vuotta.