Paraisilla soi jälleen barokki

Nokkahuilisti Sunniva Fagerlund on luotsannut kymmenen vuoden ajan Barokin labyrinteissa -festivaalia. Kuvalähde: festivaali

Turunmaan ainoa vanhan musiikin festivaali Barokin labyrinteissa juhlii 15-vuotista taivaltaan Paraisilla 3.–6.10.2019. Juhlaan ei ole aihetta pelkästään festivaalilla itsellään, vaan myös sen taiteellisella johtajalla, nokkahuilisti Sunniva Fagerlundilla, jolle tämänvuotinen festivaali on järjestyksessään kymmenes. Fagerlund jättää tehtävänsä juhlavuoden päätyttyä, jolloin taiteellinen vetovastuu siirtyy kokonaan barokkiviulisti Anna Rainiolle. ”Jätän festivaalin todella rauhallisin mielin. Tiedän, että se jää hyviin käsiin, ja toisaalta tiedän, että Anna jää hyviin käsiin, sillä festivaalilla on hieno mahdollisuus kasvaa ja kehittyä edelleen”, Fagerlund toteaa.

Festivaalin avaa Furuvikin kartanossa torstaina 3.10. italialaisen Accademia Hermans -barokkiorkesterin soittajista muodostettu trio, joka esittää säveliä 1600- ja 1700-lukujen vaihteen Roomasta. Konsertin myötä festivaali palaa juurilleen, sillä juuri Furuvikin kartanon labyrinttipuutarhasta konserttisarja on aikanaan saanut alkunsa. Perjantaina puolestaan Paraisten VPK:n talolla kuullaan Suomalaisen barokkiorkesterin kamarimusiikkiyhtyeen FiBO Playersin konsertti, jossa ranskalaiset sävelet yhdistyvät tanssiin ja barokkigestiikkaan.

Festivaalin varsinaisessa juhlakonsertissa lauantaina esiintyy festivaalin taiteellisten johtajien Fagerlundin ja Rainion lisäksi Tomi Satomaan valmentama, Liedossa harjoitteleva Musica Vocale -kuoro sekä Matias Häkkisen johtama, omaa 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä Ensemble Nylandia -barokkiorkesteri. Konsertin myötä Paraisten keskiaikaisessa kivikirkossa kuullaan monipuolinen kattaus erityisesti saksalaista barokkia. Festivaalin päättää sunnuntaina 6.10. sopraano Tuuli Lindebergin ja Avanti!-jouhikkoyhtyeen Kalevalaa ja barokkia yhdistävä konsertti, jossa kuullaan myös uudempaa musiikkia. Konsertin keskiöön on nostettu Mikael Agricola, jonka elämänvaiheita seurataan musiikillisin askelein suomalaisesta jouhikkoperinteestä saksalaiseen maalliseen, senaikaisten opiskelijapiirien tuntemaan musiikkiin ja Agricolan itsensä suomentamiin hengellisiin sävelmiin.