Ney on ikiaikaisen perinteen kantaja

Kudsi ERGUNER, kuva Maison des cultures du Monde
Kudsi Erguner ja ney. Kuva: Maison des cultures du Monde. (Linkkikuva: Wijnand Schouten)

Turkkilainen ney-huilisti Kudsi Erguner esiintyy Helsingissä tänään 20.10. Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa.

On monenlaista musiikkia, joka liittyy sufitraditioon. Sitä voi kuulla Intiasta Marokkoon ja Balkanilta Khorassaniin. Minun musiikillinen perintöni liittyy klassiseen ottomaanimusiikkiin ja pyörivien dervissien musiikkiin”, kertoo neyn soittaja Kudsi Erguner (s. 1952).

Persian kielen sana ney tarkoittaa ruokoa tai kaislaa. Egyptiläisestä haudasta on löydetty piirros neytä muistuttavasta soittimesta. Kuva on peräisin jo vuodelta 2500 eaa ja se löytyy nyt Louvren museosta. Ney on ehkä siis kaikkien aikojen vanhin yhä soitettava huilu.

Kuulun perheemme viidenteen ney-soittajien sukupolveen. Siinä on nyt kaksi neyn soittajaa”, sanoo Erguner, viitaten itseensä ja veljeensä Suleiman Erguneriin. ”Isoisäni Suleiman ja isäni Ulvi olivat molemmat kuuluisia neyn soittajia.”

Ney-huilu on tehty tyhjennetystä kaislanrungosta. Aluksi on työlästä saada irti sointi, mutta harjoittelun myötä se tehostuu.

Se on kuin viinin teko: mitä enemmän soitat, sitä maukkaammaksi sointi muodostuu.”

Turkissa neyn musikaalinen traditio on ollut pitkä – vaikka 1900-luvun alussa maan länsimaistamisen mukana se melkein hylättiin kokonaan. Ergunerin perhe oli osa islaminuskon suuntauksen, sufilaisuuden Mevlevi-veljeskuntaa, joka kiellettiin vuonna 1925, mutta se sai jälleen osittaiset oikeudet vuonna 1953.

Sufiperinne on hyvin läheinen musiikin kanssa

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi