Aino Acktén perintö

Festivaalijohtajan poseeraus, Suvi Olavinen
Festivaalijohtajan poseeraus Miina Äkkijyrkän taideteoksen äärellä. Kuva: Virgo Karp

Seitsemän vuoden matka Kallion kivikirkon suojiin. Ackté-kamarifestivaali on taiteelliselle johtajalleen aina rakas työkenttä.

Suvi Olaviselle festivaalityön tärkeimpiä ominaisuuksia on kolme: rakkaus taiteisiin, innostuneisuus ja pelottomuus.

En ole koskaan halunnut lopettaa, vaan jatkaa ja jatkaa aina vaan tätä ihanaa ja hurjaa urakkaa. Myös oma taiteilijuus antaa voimaa. Ei pidä laiminlyödä sitä.”

Ennen Aino Ackté -festivaalin perustamista Olavinen oli tuottanut jo pitkään omia teoksiaan tanssi- ja lausuntataiteen puolella ja oppinut samalla tuottamisen työvaiheet. Esikuvan tapahtumien järjestämisestä antoi myös lapsuudenkoti Keski-Suomessa.

Vanhempani olivat aktiivisesti mukana Jyväskylän Kesän toiminnassa 1960–1970 -luvuilla, ja äitini Kirsti Olavinen Jyväskylän Huoneteatterin syntyvaiheissa. Suuri, komein puutarhoin ympäröity kotimme oli aina avoin kesäfestivaalin taiteilijoille. Omaa etua ei tuolloin tavoiteltu vaan pyrittiin innokkaasti edistämään taiteiden kukoistusta.”

Olavinen sai nuorimpana sisarusparvesta olla rajoitetusti mukana perheen coctail-kutsujen tai päivällispöydän ”aputarjoilijana”.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi