Vieraiden äänien äärellä

Säveltäjä Sampo Haapamäki Ensemble Musikfabrikin Partch-soitinten kokoelman äärellä. Kuva Haapamäen albumista.

Harry Partch (1901–1974) hylkäsi klassiset käytännöt ja käytti suuren osan elämästään kehittämänsä 43-sävelisen viritysjärjestelmän ja itse rakentamiensa soittimien parissa. Sampo Haapamäki sai muutama vuosi sitten tilauksen säveltää näille soittimille uutta musiikkia, ja kölniläinen Ensemble Musikfabrik vastikään levytti vuonna 2016 syntyneen Heritage-teoksen.

Yhdysvaltalaissäveltäjä Harry Partch oli oman aikansa ITE-taiteilija, jolla on oma kulttimaineensa nykymusiikin parissa. Partch keskeytti musiikkiopintonsa 21-vuotiaana, hylkäsi länsimaisen konserttikäytännön, syventyi puhdasvireisyyden matematiikkaan (vastakohtana tuolloin ja yhäkin vallassa olevalle länsimaisen musiikin tasavireisyydelle), ammensi vaikutteita antiikista ja ulkoeurooppalaisista kulttuureista sekä vietti toisinaan sekatyömiehen ja maankiertäjän elämää. Soittaakseen yläsävelsarjasta johdettuja viritysjärjestelmiään, joista muun muassa yhdessä oktaavi jakautuu 12 sävelen sijaan 43:een, Partch opetteli soitinrakentamista ja rakensi sekä rakennutti yhteensä yli 50 soitinta, joiden mielikuvituksellisesta nimistöstä löytyy mm. Spoils of War, Gubagubi, Diamond Marimba ja Drone Devil. Partch painotti musiikin yhteyttä keholliseen ja draamalliseen kokemukseen, ja niinpä monet soittimistakin ovat näyttävän näköisiä ja hyvin fyysisiä soitettavia.

Alkuperäinen soitinsarja sijaitsee Washingtonin yliopistossa Seattlessa, mutta Ensemble Musikfabrik teetti itselleen soitinrakentaja Thomas Meixnerilla kopiot kaikista Partch-soittimista. Rakennusurakka valmistui vuonna 2012. Nykymusiikkiin keskittynyt yhtye kutsui pian tämän jälkeen säveltäjiä tutustumaan soittimiin. Yksi heistä oli jo pitkään mikrotonaalisuuteen keskittynyt Sampo Haapamäki.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi