Maailmat kohtaavat musiikin äärellä

 

Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala tunnetaan hiilidioksidipäästöttömistä pyöräkiertueistaan, joita toivottavasti nähdään tulevaisuudessa myös ulkomailla. Kuva: Sami Perttilä.

Monelle suomalaiselle musiikintekijälle kansainvälinen toiminta on elinehto, jos haluaa elättää itsensä taiteellaan. Viime vuosien aikana Suomi on näkynyt kansan- ja maailmanmusiikin vientitapahtumissa harvinaisen hyvin.

 

Kaustislaiset viulut, kantele, bulgarialainen kansanlaulu, cumbia ja flamenco – maailmanmusiikkimarkkinoilla monet ilmiöt esiintyvät rinnakkain ja taistelevat myös näkyvyydestä. Suomalaisten muusikoiden joukosta maailmanmusiikkikentällä näkyy tällä hetkellä monia omaperäisiä tekijöitä: Antti Paalasen rujo haitaritekno, musiikkityylien rajoja ylittävä huuliharppukvartetti Sväng, etnovaikutteita ja beatboksausta yhdistävä lauluyhtye Tuuletar, Maija Kauhasen yhden naisen laulu-kantele-perkussioyhtye, Johanna Juholan fantasiatango, Pekko Käpin 2000-luvulle päivitetty jouhikkomusiikki…

Ruotsalainen Lira-lehti teki viime vuonna laajan katsauksen mielenkiintoisista suomalaisartisteista ja mainitsi yhtenä valttikorttina monipuolisuuden. Päätoimittaja Patrik Lindgrenin mukaan ”yleisöä kiinnostaa ilmaisullinen kirjo ja rohkeus kulkea omia teitään, ennemmin kuin mikään erityinen soundi tai tyyli”.

Moni näistä artisteista esiintyy ahkerammin ulkomailla kuin Suomessa. Kansan- ja maailmanmusiikin vientipäällikkö Henna Salo Music Finlandista on sitä mieltä, että kansan- ja maailmanmusiikkikentällä kansainvälisyys on hyvin olennaista, suorastaan elinehto.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi