Arvio: Olli Mustonen toi sinfoniakonserttiin kamarihengen

Kesällä 50 vuotta täyttänyt Olli Mustonen on omaäänisimpiä ja persoonallisimpia suomalaistaiteilijoita ja ansaitusti yleisön kestosuosikki. Mustonen näkee musiikin sisään kirkkaalla katseella, eikä hänen roolejaan pianistina, säveltäjänä tai kapellimestarina oikein voi erottaa toisistaan. Sekä Helsingin...

Perhedraamasta tuli unen ooppera

Sebastian Fagerlundin ooppera Höstsonaten perustuu Igmar Bergmanin elokuvakäsikirjoitukseen, mutta itse elokuva on syytä unohtaa teosta katsoessa. Niin teki säveltäjäkin halutessaan välttää suoria vaikutteita. Oikeastaan lopputuloksen erilaisuus vasta perusteleekin uutuuden – muuten aihe olisi ollut...

Arvio: Rajut tarinat jäivät pintakerroksiin

Radion sinfoniaorkesteri omaksui syksyn avauksessaan tarinankertojan roolin. Käyttöön otettiin baletti- ja oopperamusiikin voimavarat, kun Hannu Lintu yhdisti Prokofjevin Romeo ja Julia -baletin terrorin keskellä pyristelevän ensirakkauden ja Bartókin Herttua Siniparran linna -pienoisoopperan psykotrillerimäisen kauhusadun. Oopperaorkesteriksi...

Arvio: Rouvalin puhuri raikasti Sibeliuksen

Santtu-Matias Rouvali järjesti uuden orkesterinsa, Göteborgin sinfonikkojen konsertissa Lahden Sibelius-festivaalilla ei nyt myrskyä niin raikastavan puhurin kuitenkin. Nuoruuden innollaan ja rytmisellä menevyydellään hän laittoi juhlavaa Sibelius-kuvaa uusiksi. Viidennen sinfonian päätyttyä tuntui, kun esitys olisi ollut nopein...

Arvio: Monteverdi-trilogia huipentui kouraisevasti

Harvoin näkee oopperan loppukumarruksissa näin suurta solistijoukkoa: Helsingin konservatorion salissa perjantaina ensi-iltansa saanut Monteverdin Poppean kruunaus toi yhteen 23 solistia ja kuusi tanssijaa. Joku teki ensimmäistä oopperarooliaan, osa oli Konservatorion opiskelijoita, Orpheus' Muses -barokkioopperayhdistyksen...

Baletin alamäki jatkuu

Kansallisbaletti on viime aikoina tarjonnut uusissa juonellisissa klassikoissaan pettymyksiä toisensa perään, ja uusi Kamelianainen jatkaa johdonmukaisesti samalla linjalla. Alexandre Dumas’n pariisilaisromaani kurtisaanin elostelusta, rakastumisesta ja keuhkotautiin kuolemisesta on saanut lukemattomia näyttämötulkintoja, tunnetuimpana Verdin ooppera La...

Arvio: Huippuopiskelijat yhdistivät voimansa Suomi-juhliin

Tunnelma oli Musiikkitalon katossa, kun Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri ja maailman arvostetuimpiin musiikkikorkeakouluihin kuuluvan Juilliard Schoolin orkesteri pitivät yhteiskonsertin itsensä Esa-Pekka Salosen johdolla. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on yksi harvoista opinahjoista, joka on tiiviissä oppilaitosyhteistyössä Juilliardin kanssa –...

Arvio: Nokkahuilusta tuli kehon jatke ajatuksia herättävässä multimediaillassa

Intiimin hiljaisina pidetyiltä nokkahuiluilta ei ehkä odottaisi pysäyttäviä maailmanlopun näkyjä ja leikkimielistä soitinteatteria. Nokkahuilukvartetti Bravade toi Helsingin juhlaviikoille ajatuksia kutkuttavan, tuhdiksi ladatun esityksen, joka oli omiaan karistamaan instrumentteihin liittyvät kapeat mielikuvat. Tyypillisesti joko henkevästi...

Arvio: Ennenkokematon oopperakonsepti on Juhlaviikkojen parasta antia

Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin tarjonta tuntuu nyt vielä edellisvuottakin niukemmalta, ja sisällöistä puuttuu se suurimman kulttuurijuhlan tuntu. Konepajan Brunon tiiliseinien sisällä koettu, brittiläisen Silent Operan Vixen on kuitenkin onneksi juuri sellaista, mitä Juhlaviikoilla odottaa...

Arvio: Prinsessa Cecilia tarjosi puuttuvan palan suomalaista oopperahistoriaa

Suomen juhlavuonna on kotimaista oopperahistoriaa pengottu kunnioitettavasti. Keväällä Kansallisoopperassa konserttiversiona kuultu Melartinin Aino (1912) tai lokakuussa Lahdessa esitettävä Oskar Merikannon Pohjan Neiti (1898) kielivät molemmat suomalaisen oopperan varhaisvaiheiden vahvasta kalevalaisuudesta. Kalevala oli suosiossa myöhemminkin,...

Arvio: Erään barokkisäveltäjän muotokuva

BRQ-festivaali jatkui moninaisen barokkimusiikin parissa Vantaalla. Ainoastaan juhlavuottaan viettävää Monteverdiä festivaali ei ole juurikaan ottanut ohjelmistoonsa, mikä on hieman yllättävää mutta ehkä BRQ tahtoikin erottua muista tapahtumista antamalla yleisölle harvinaisuuksia, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi. 10.8....

Arvio: Parsifal valloitti Turun kiihkeänä

Wagnerin Parsifalin konserttiesitys oli tämän vuoden Turun musiikkijuhlien päätapaus. Turun filharmoninen orkesteri vastasi Ville Matvejeffin johdolla oopperahaasteeseen iskevän väkevällä soitolla, joka vyöryi konserttitalon kylpyhuonemaisessa akustiikassa korviahuumaavana, kuitenkin kultivoituneena. Orkesterin panos oli näyttävän solistikaartin arvoinen. Suomalaisen...

Arvio: Salosen huima avaruusmatka

Kansallisooppera aloitti kautensa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluneella konsertilla, jossa Esa-Pekka Salonen johti talon orkesteria ja kuoroa ja esitteli sellokonserttonsa. Keväällä kantaesitetyssä teoksessa Salonen jatkaa piano- ja viulukonserttojensa virtuoosista, soittimellista ja värikkään kerronnallista linjaa. Säveltäjä ja kantaesityksen solisti Yo-Yo Ma...

Arvio: Huippusolistien nuorekas Traviata

Tallinnan Birgitta-festivaali jatkui klassikolla. Verdin La Traviata saattaa tilastojen mukaan olla vieläkin olla maailman esitetyin ooppera, mutta aina liikuttava musiikiltaan. Tuodakseen siihen jotain uutta esittäjien on joko oltava erittäin hyviä tai toteutuksen uudenlainen. Jälleen vanhassa...

Arvio: Kamarikesä palasi tauon jälkeen ydintehtäväänsä

Kamarikesä-festivaali palasi välivuoden jälkeen Ritarihuoneelle tuomisinaan uusi taiteellinen johto ja uusi aikakausi. Kapellimestari Dalia Stasevska oli viitenä vuonnaan tuonut nuorten kykyjen festivaalille myös kunnianhimoisia poikkitaiteellisia tempauksia ja erikoisuuksia. Nyt festivaali tuntui kristallisoituvan ydintehtäväänsä, kun...

Pysy Tempossa

0FanitTykkää
1,225SeuraajatSeuraa

ARTIKKELIT