Mediasakset 08 2020

 

Musiikki on kuin peruna. Se ei ole gourmet-ateria, siitä ei tehdä sen suurempaa numeroa, mutta jos se katoaa, sitä alkaa kummasti kaivata.”

Musiikin tutkija Suvi Saarikallio Yle.fissä 26.6.2020.

 

Musiikissahan ei ole ikää eikä sukupuolta, eikä mitään sellaisia parametreja, enkä ole ikinä elämäni aikana sellaiseen orkesterien kanssa törmännyt. On olemassa huonoja kapellimestareita, mutta se ei johdu siitä, että he ovat nuoria. Eikä vanhan kapellimestarin hyvyys tai huonous johdu hänen iästään. Tämä on sellainen ammatti, jossa ei ole koskaan valmis, ei parikymppisenä eikä yhdeksänkymppisenäkään. Ja kommenttipalstat ovat usein trollaamista, ihan oma sirkuksensa joka ihan tarkoituksella haluaa vääristellä. Mutta jos tulee konserttiin ja on sen jälkeen edelleen samaa mieltä, niin sehän on ihan fine.”

Kapellimestari Klaus Mäkelä Helsingin Sanomissa 9.7.2020.

 

Kapellimestarin työ on yhteissoittoa muusikoiden kanssa. Ei kapellimestarin pidä olla mikään päällikkö, joka komentelee kuin armeijassa. Ne ajat ovat menneet onneksi. Muistan kun Venäjältä tuli sodan jälkeen tänne johtamaan niin perkeleenmoisia huutajia ja käskijöitä. Ihme ettei ollut kiväärit mukana. Eivät orkesterit halunneet sellaisia johtajia uudestaan nähdä.”

Kapellimestari ja orkesterinjohdon opettaja Jorma Panula 90-vuotishaastattelussaan Aamulehdessä 1.8.2020.

 

Olin kaksikymmentä vuotta laulanut, eikä mun äänestä ollut ikinä sanottu mitään. Yhtäkkiä ihmiset kehuivat ääntäni. Se oli sellainen asia, että itku tuli.”

Laulua harrastava maanviljelijä Johanna Paavola kommentoi palautetta, jota sai sosiaaliseen mediaan julkaisemastaan videosta, jossa hän laulaa lehmiensä keskellä. Seura 6.8.2020.

 

Korkeakulttuurin ja kotoilun yhdistäminen ei toiminut sitten alkuunkaan. Tärkeänä osana konsertti- tai balettielämystä on, että saan stressaavan arjen keskellä tekosyyn pistää hieman huulipunaa, nauttia lohileivistä ja hiljentyä kulttuurinautinnon äärellä. Saunan pihinä tai naapurien riitely väistämättä hankaloittavat näitä rentoutumishetkiä. Kaipaan kanssayleisöä, vierustovereiden reaktioita ja sitä tunnetta, että me saamme kokea jotain ainutlaatuista yhdessä. Striimaukset ja tallenteet eivät pysty tuottamaan tätä tunnetta.”

Toimittaja Venla Kuokkanen kolumnissaan Helsingin Sanomissa 15.7.2020.

 

Yllättävän moni isä tai äiti saa ajatuksen käyttää harrastuksen kieltämistä kurinpitotoimenpiteenä. Lasta voidaan toki rankaista huonosta koenumerosta takavarikoimalla kännykkä, mutta ei viulua. Koitamme saada vanhemmat ymmärtämään, että soiton opettelu auttaa lasta eteenpäin. Kotona harjoittelua tai orkesteriharjoituksiin menoa ei saa estää, vaikka lapsen käytös kuinka potuttaisi.”

Pariisilainen sosiaalityöntekijä Samira Gaddab Démos lähiöorkesteritoiminnasta. Talentia-lehti 3.7.2020.

 

Orkesterin soittajien ja ”vispaajan”, kuten professori Jorma Panula sanoo, palkkaerot ovat aivan liian suuret. Kaput ovat ylihinnoiteltuja. Näin ajattelee myös enemmistö soittajista ajatuksella ”mistähän tollekin maksetaan” tai ”kello pelastaa” harjoitusten sujuessa huonosti. Aivan saman voi havaita tosin monilla työpaikoilla? Orkesteri koostuu eri soittimien erinomaisista ja korkean koulutuksen saaneista asiantuntija-ammattilaisista. Kapellimestari on yksi heistä. Korvausten tulisi olla paremmin balanssissa.”

Filosofian ja musiikin maisteri, oppilaitoksia, konsertti- ja kongressitaloa sekä tapahtumia johtanut Vesa Ruotonen Ruotimisia-palstalla Uusi Lahti -lehdessä 10.6.2020.

 

Kulttuurielämän amatöörejä – kulttuurinrakastajia – on ympäri maata, ja kulttuurielämämme todella on heistä riippuvaista. He käyvät teattereissa, näyttelyissä, konserteissa, avustavat vapaaehtoisina festivaaleilla, järjestävät talkoita ja laulavat kaikentasoisissa kuoroissa. Kuten aivotutkija Markku Hyyppä on todennut mainiossa kirjassaan Kulttuuri pidentää ikää, he tekevät palveluksen yhteiskunnalle mutta myös itsellensä – kulttuuri palvelee hyvinvointiamme monella tapaa. Tunteiden käsittelyssä kulttuurin eri muodot ovat vailla vertaa. Musiikki, kirjallisuus, teatteri ja muut taiteen muodot saavat meidät tuntemaan, että olemme osa jotain itseämme isompaa. Joku toinen jossain aivan muualla on tuntenut samoin.

Julia Korkman kolumnissaan Imagessa 7/2020.

 

Tilanne on pakottanut orkesterit perusasioiden äärelle. Miksi teemme, mitä teemme, kenelle teemme? Toivon, että tämä on avannut taidelaitoksille tilaisuuden tarkastella erilaisia toimintamuotoja, ja että se synnyttäisi uutta myös pitkällä aikavälillä.”

Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg Yle.fissä 17.7.2020.

 

Mukavinta on soitella yhdessä omien poikieni kanssa. On terapeuttista vain kuunnella heidän soittamistaan. Nuorempi soittaa sähkö- ja akustista kitaraa, vanhempi sähköpianoa. Kun kuulee 14-vuotiaan kundin soittavan vaikka Brahmsia ja Beethovenia, tuntuu, että siinä on jotain oikeaa.”

Muusikko Pertti Neumann Kotivinkissä 8.7.2020.