Mediasakset 06 2021

 

Muusikoilta saa hyvän käsityksen siitä, onko Siperiassa riittävästi maitoa ja mikä on Kiinan tai Etelä-Amerikan tilanne. Huipputason muusikko tapaa sivistynyttä ja aktiivista väkeä ympäri maailmaa.”

Sellisti Seppo Kimanen kertoo kirjastaan, johon hän kokosi muusikoiden tarinoita. Maaseudun tulevaisuus 23.4.2021.

 

Keskustelimme etukäteen, voiko näin tehdä, ja se on vähän rajatapaus. Olin mukavuusalueen ulkopuolella kaikin tavoin. Paloissa työskentelyn lisäksi minulle oli uutta orkesterin tyylilaji ja koostumus. Vaikka toteutustapa ei ollut ihanteellinen, moni muusikko sanoi minulle, että onneksi kuitenkin saimme tehdä tämän. Onneksi saamme soittaa.”

Kapellimestari Anna-Maria Helsing kertoi UMO Jazz Orchestran kanssa osissa äänitetystä Hiljaisuuden muotokuvia -konsertista. Kauppalehti Optio 4/2021.

 

Olen täysin ulkopuolinen, olen aina ollut. Olen jopa jazzpiirien ulkopuolinen. En ole saanut muodollista koulutusta säveltäjänä. Minun mielestäni tämä on käsityöammatti, jossa kannattaa tavata vanhempia kollegoja ja ottaa heiltä, mitä tarvitsee. Parhaat opettajani ovat olleet sellaisia, että olen ottanut heiltä yhden tunnin, tai jutellut kaksi tuntia. Mutta en viihtynyt yhdessäkään niistä musiikkioppilaitoksista, joissa olin.”

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala Helsingin Sanomissa 4.5.2021.

 

Musiikkikriitikon täytyy pystyä sanomaan, jos jokin vihastuttaa häntä. Se on hänen velvollisuutensa kriitikkona. Jos lukija ei osaa tai halua nähdä ärtymystä merkityksen lähteenä vaan ainoastaan ilkeänä kiukutteluna, hän on ehkä jo kadottanut kosketuksensa musiikin alkukantaiseen voimaan: siihen, miten paljon merkitystä soivat äänet voivat ihmisen päässä saada.”

Musiikkikriitikko Mervi Vuorela esseessään Imagessa, toukokuu 2021.

 

Minun mielestäni Suomessa yskitään aika paljon. Ensinnäkin tietysti tunnistaa sellaisen “virkayskän”, että on pakko vähän yskiä. Ja totta kai voi olla joku flunssakausi. Mutta esimerkiksi Japanissa ei kuulu juuri pihaustakaan. Ja luulisi, että kun Tokio on yksi maailman saastuneimpia kaupunkeja, niin siellä olisi köhää kurkussa, mutta ei vaan ole.”

Kapellimestari Hannu Lintu Yle.fi:ssä 5.5.2021.

 

Menin sointujen keksimisestä niin tiloihin, että ryntäsin ulos rappusille huutamaan: ’Tulkaa kaikki kuuntelemaan, mitä löysin!’ Aikuiset tulivat hämmentyneinä sisään. Sitten esitin heille suuren löytöni. Kun kuulin, miten sointujen sävelet soivat yhteen, väylä taivaaseen avautui. Kuin olisin löytänyt uuden maailman. Siitä maailmasta en ole halunnut pois.”

Muusikko Maarit Hurmerinta kertoo 4-vuotiaana vaarinsa pianon ääressä kokemastaan oivalluksesta Kodin Kuvalehdessä 10/2021.

 

Kansanmusiikki kuulostaa jo sanana demokraattiselta. Sitä paitsi onko yleisössä ketään, joka ei itse soittaisi, laulaisi tai tanssisi? Ammattilaiset ja amatöörit jamittavat porukalla Kaustisen iltanuotiolla ja Folklandian hyttikäytäväbileissä. Kansanmusiikki tuo rehtiä perspektiiviä konsulttien kotkotuksiin. Jopa television Sisäilma-sarjan Seppo, vakaumuksellinen virkamies, harrastaa vapaa-ajallaan tanhua!”

Musiikkitoimittaja Mika Kauhanen pohti eri musiikkityylien demokraattisuutta Maailman kuvalehdessä 7.4.2021.

 

Välillä, kun jotkut oikeat muusikot kommentoi videoihin, että tässä on joku tietty seiskasointu, joka Juicella oli aina, niin en aina ihan ymmärrä, mistä ne puhuu.”

Tunnettujen suomalaisartistien kappaleita YouTube-videoillaan analysoiva ja imitoiva itseoppinut muusikko Heikki Ranta Ilta-Sanomissa 4.5.2021.

 

Kaverit sanovat, että hekin haluaisivat soittaa viulua, mutta se näyttää hankalalta. Sanon, että pitää vain lähteä pienistä jutuista liikkeelle. Nyt kun perusasiat ovat minulle helppoja, opin nopeasti uutta. Unelmani on päästä soittamaan isoihin saleihin ja näyttää, että tätä minä osaan.”

10-vuotias RSO:n solistinakin esiintynyt viulisti Lilja Haatainen Meidän Perhe -lehdessä 5/2021.

 

Yhden kuvan ja ennakkoaavistuksen siitä, miten käy, antoi tämä kevät ja sen mukanaan tuomat leikkaukset taiteeseen, urheiluun ja tutkimukseen. Se oli poliittinen valinta. Kaveeraaminen poliitikkojen kanssa ja esiintyminen puolueiden tilaisuuksissa on tyhjä arpa. Vaikuttaminen täytyy tehdä järjestäytymällä ja järjestelmällisesti, järjestöjen kautta painostamalla ja kulttuurin alan taloudellisia ja demografisia kyynärpäitä käyttäen. Tarvitsemme politiikkaan lisää ihmisiä, joilla on taustaa kulttuurin parissa toimimisesta rakentamaan verkostoja ja klikkejä – tällä tavalla voidaan vaikuttaa tehokkaammin kuin hyvän meiningin kautta. Hyvä meininki on tyhjä arpa.”

Arttu Tolonen kolumnissaan Soundi.fi:ssä 10.5.2021.