Mediasakset 05 2021

 

Taiteelta kaivataan nykyisin myös enemmän yhteiskunnallista osallistumista ja arvokeskustelua. On monia kysymyksiä, joista myös voisi puhua, eikä pelkästään vaan soittaa musiikkia, selittämättä.”

Hetan Musiikkipäivien taiteellinen johtaja, säveltäjä Tapio Tuomela Lapin kansassa 29.3.2021.

 

En ole paljonkaan jännittänyt esiintymistä. Kun esiintymiset alkavat jo pienenä lapsena, ne ovat lapselle luonnollisia, sillä lapsesta on kiva päästä näyttämään muille omaa osaamistaan. Olin jopa kysynyt äidiltä, mitä se jännittäminen on, kun kaikki kysyvät, jännittääkö minua.”

Viulisti ja Sibelius-Akatemian viulumusiikin lehtori Päivyt Meller Christina-lehdessä 2/2021.

 

Mitä minulta odotetaan kaikessa tässä epävarmuudessa, joka aiheuttaa uupumusta, alavireisyyttä ja väsymystä – että pystyn vielä hakemaan ihan minkä vain alan töitä? Vaikka minulla ei olisi muille aloille koulutusta? Eihän soittimiakaan tuosta vain soitella. Moni ajattelee, että kuka vain voi laulaa, soittaa tai tanssia. Ei ymmärretä sitä, miten paljon työtä tällä alalla pysyminen on vaatinut. Parhaina työvuosina olin 320 päivää tien päällä ja lopun ajan treenasin.”

Laulaja Johanna Pakonen Anna-lehdessä 13-14/2021.

On hän sen verran ainutlaatuinen, että luovuin aikeistani siirtyä kokonaan eläkkeelle. Olen tehnyt tätä hommaa yli 40 vuotta, ja Liljan tapauksessa on poikkeuksellista hänen määrätietoisuutensa ja kykynsä elää musiikkia. Hän tekee innolla sen valtavan työn, jota huipulle pääseminen edellyttää. Erityisen ihanaa on se, että muuten Lilli on aivan tavallinen pikkutyttö.”

10-vuotiaana Radion Sinfoniaorkesterin solistina soittaneen Lilja Haataisen viulunsoiton opettaja Mervi Kyrki ET-lehdessä 7/2021.

 

Tutkijanura kiinnostaisi, mutta voiko sitä harkita, jos alan jatko on epävarmalla pohjalla?”

Musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Ville Aamurusko Yliopisto-lehdessä 3/2021

 

Aikamoinen antikliimaksi oli, kun ryhmä ääniarkeologeja saapui Kansallismuseoon rekonstruoimaan Suomen vanhimmaksi soittimeksi arveltua joutsenen luusta tehtyä pilliä. Tarkemmissa mikroskooppitutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että kyseessä oli ehkä jonkinlainen kalansuomustusväline.”

Akatemiatutkija Riitta Rainio Yliopisto-lehdessä 3/2021.

 

Ensimmäinen tehtäväni orkesterissa oli Maurice Ravelin Dafnis ja Khloen celestastemma. Se oli ylikapellimestari Eri Klasin aikaa. Hän koulutti minusta orkesteripianistin. Tajusin pian, etten ole täällä sen takia, että Ville Hautakangas soittaa pianoa, vaan sen takia, että osuuteni olisi sellainen, jollaisen kapellimestari haluaa siihen kokonaisuuteen.”

Muun muassa Tampere Filharmonian konserteissa kosketinsoittimia soittava pianisti Ville Hautakangas Aamulehdessä 11.4.2021.

Sarjan musiikkiosuudet ja kapellimestarin osuus herättävät vain myötähäpeää. Toki tarinassa on ansionsakin. Sarja on niin tökerö, että sitä katsoi jopa mielikseen.”

Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori Sakari Oramo kommentoi Kapellimestari-televisiosarjaa Helsingin Sanomissa 14.4.2021.

 

Olen jo pitkään ihmetellyt Ylen Urheiluruudun nauttimaa lähetysaikaa. Tunnen valtavasti upeita taiteilijoita, muusikoita, tanssijoita ja muita kulttuurin tekijöitä, joiden suhteen Ylen uutistoimitus tuntuu olevan täysin välinpitämätön. Sen sijaan parhaaseen katseluaikaan televisiossa kerrotaan pienten urheiluseurojen tulevista lupauksista, heidän haasteistaan ja paikallisen tason urheilukilpailuista. Miksei Yle anna samanlaista painoarvoa nouseville muusikoille, joiden ammatinvalinta vaatii vähintään yhtä paljon päivittäistä harjoittelua? Tai nuorille kuvataiteilijoille, koreografeille, tanssijoille, uusille bändeille ja kulttuuritapahtumille? Miksei meille kerrota päivittäin uusista taiteilijalahjakkuuksista, oman instrumentin hallitsemisen haasteista tai vaikkapa eurooppalaisista tanssi- ja taidekouluista, joissa uraansa aloittelee moni suomalaislahjakkuus, josta emme ole koskaan kuulleetkaan?”

Valtiotieteen kandidaatti Ella Kivisaari mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 11.4.2021.

 

Oulu Sinfonian soittajia ja konservatorion oppilaita on ollut soittamassa musiikkia niille, jotka ovat rokotettavana. Me olemme saaneet harjoitella yhtä aikaa, kun musiikki soi ja ihmisiä rokotetaan.”

Telinevoimistelijoita Ouluhallissa valmentava Pauliina Savola kiittelee Oulun kaupungin kekseliäisyyttä korona-aikana. Ilkka-Pohjalainen 6.4.2021.

 

Avaan verkkoyhteyden puoli tuntia ennen harjoituksia. Aluksi vaihdamme kuulumisia, tarkastamme yhteyksien toimivuuden sekä verryttelemme ääntä ja yläkroppaa laulukuntoon. Sitten laulamme yhdessä etukäteen äänittämäni säestyksen päälle. Kuorolaiset näkevät laulujen sanat ja toistensa kasvot ruudulla. Moni on tykännyt, kun on päässyt laulamaan kokoontumisrajoituksista huolimatta. Vaikka kuorolaulaminen verkon kautta on hieman hankalaa, harjoituksiin voi osallistua esimerkiksi mökillä toisella puolella Suomea.”

Kanttori ja Chorus Gaudete -kuoron johtaja Leena Talvio Kirkko ja kaupunki -lehdessä 24.3.2021.