Mediasakset 03 2021

 

Taosta muistetaan aina mainita, että hän on ihmelapsi. Niin nytkin. Pidän tällaisten asioiden korostamista rasittavana, kun kyseessä on jo selkeästi aikuinen taiteilija; nuori toki, mutta silti aikuinen. ”Ihmelapsesta täysikasvuiseksi taiteilijaksi”, käsiohjelmassa lukee, minkä jälkeen kerrataan kappaleittain Taon varhaislapsuuden vaiheita. Lakoninen maininta riittäisi. Kaikki voittaisivat, jos klassisen musiikin diskursseissa voitaisiin suhtautua ihmisten ikään ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin suuremmalla varianssilla. Ihmiset ovat kuin kasveja: osa kukkii aiemmin ja osa myöhemmin. Jättiagaave saattaa kasvihuoneolosuhteissa kukkia vasta 70-vuotiaana. Yleisellä tasolla voi miettiä myös sitä, mistä kumpuaa fetissi puhua ihmelapseudesta toistuvasti ja banaalilla tasolla myös aikuisiksi kasvaneiden muusikoiden kohdalla.”

Toimittaja Sonja Saarikoski arviossaan Radion Sinfoniaorkesterin konsertista, jossa pianosolistina esiintyi Conrad Tao. Helsingin Sanomat 23.1.2021.

 

Musiikkiala otti kriisin vastaan ensimmäisenä ja lähtee kriisistä viimeisenä ulos.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen Helsingin Sanomissa 27.1.2021.

 

Juuri musiikki on ollut monissa muodoissaan yksi suomalaisen kulttuurin menestystarinoita. ’Katsokaa Suomea’, toteavat kansainväliset kollegamme, kun puhutaan nykysäveltäjistä, maailmanluokan muusikoista, metallimusiikin viennistä tai kattavasta musiikkioppilaitosjärjestelmästä. Tämän kaiken dokumentoinnissa, erittelyssä ja kriittisessä tarkastelussa musiikkitieteilijöillä on ollut merkittävä rooli yli sata vuotta. Taiteilijat eivät sitä tee eikä heidän pidäkään. Se kuuluu pitkäjänteiselle tutkimukselle.”

Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtaja Milla Tiainen puolustaa musiikkitieteen opetusta mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 14.2.2021.

 

Jos rahoitus lankeaa kuin sille kuuluisalle Manulle se illallinen, ei synny oikeanlaista kitkaa. Silloin puuttuu se, että joutuisimme päivittäin miettimään, miksi me tätä teemme.”

Kapellimestari Hannu Lintu kulttuurialan rahoituksesta Yle.fissä 14.2.2021.

 

Musiikilla on suora väylä tunteisiin, olotilaan ja energiatasoon. Käytän sitä tietoisesti ja kuuntelen kaikkea harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosesta klassiseen ja undergroundiin. Mitä oudompaa musiikki on, sitä enemmän se inspiroi.”

Tanssija ja koreografi Minna Tervamäki Hyvä Terveys -lehdessä 1/2021.

 

On ollut ihanaa huomata, miten paljon säveltäviä naisia meillä on, mutta toisaalta aivan surullisen järkyttävää, miten vähän heitä tunnetaan.”

1800-luvun suomalaisista säveltäjänaisista tietokirjan kirjoittanut apulaisprofessori Susanna Välimäki Lapin Kansassa 31.1.2021.

 

Huilu oli kymmenen vuoden ajan pöytälaatikossa, kunnes viimein päätin kokeilla, kuinka se soi käsissäni. Kävin muutamalla tunnilla musiikkiopistolla ja harjoittelin ahkeraan. Kohta minut jo houkuteltiin bändiin. Myöhemmin menin Äänekosken työväensoittajiin. Se on ollut minulle aivan älyttömän tärkeä harrastus, harmi vaan, että keikat ovat olleet koronan vuoksi katkolla. Harjoitellaan siitä huolimatta, ja odotetaan viruksen antautumista musiikille.”

Huilun soittoa harrastava Tarja Huttunen Äänekosken kaupunkisanomissa 5/2021.

 

En olisi ikinä kuvitellut, että tästä ammatista tulee sellainen, että perjantaina ei tiedetä mitä maanantaina tapahtuu. Ennen koronaa tiesin tarkasti mitä tapahtuu seuraavat pari vuotta.”

Kapellimestari Hannu Lintu Lapin Kansassa 11.2.2021.

 

Kun tulevaisuuden tietää varmuudella vain parin viikon päähän kerrallaan, on vaikeaa tehdä suunnitelmia. Tässä tilanteessa moni alan ammattilainen harkitsee jo alan vaihtoa, eikä ihme. Koronarokotteet alkavat helpottaa tilannetta vasta, kun suurten massojen rokotukset on saatu tehtyä. Koronatuki on siten edelleen tarpeen. Kulttuuri vaikuttaa aina yleisönsä lisäksi moneen muuhun toimialaan, mikä rahoituksesta keskustellessa monilta unohtuu.”

Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus 13.2.2021.

 

Keskustelu kulttuurin merkityksestä on ollut koronan aikaan välillä melko raakaa. Aivan kuin esittävien taiteiden tekijöiden työ ei olisi merkittävää. Kuulemma heidän pitäisi mennä ’oikeisiin töihin’. Sitran tutkimusraporttien mukaan kulttuuri ja taide edistävät voimakkaasti sosiaalista hyvinvointia ja moninaisuuden hyväksyntää sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Kuulostaa mielestäni aika tärkeältä työltä.”

Toimittaja Elina Sonkajärvi kolumnissaan Lapin Kansassa 9.2.2021.