Yhteisistä tavoitteista tarinaksi lavalle

 

Orkesteri X © Ville Kivivuori

Mitä saadaan aikaiseksi, kun soppaan sekoitetaan joukko innokkaita nuoria, kourallinen taitavia ohjaajia, ripaus rohkeutta ja runsaasti määrätietoista harjoittelua? Joensuussa tiedetään, että tällä reseptillä valmistuu takuuvarma elämys niin esiintyjille kuin yleisöllekin.

 

Vuonna 2016 Joensuun konservatoriolla toteutettiin Andrew Lloyd Webberin musiikkiin pohjautuva konsertti ”Kummitus oopperassa”. Tämän projektin innoittamana kolme opettajaa ja ohjaaja ideoi Wicked-musikaalista 10 kappaleen sikermän, johon saatiin sisällettyä koko musikaalin tarina. ”Idea produktion tekemiseen lähti konservatorion Orkesteri X:n tarpeista”, kertoo Katri Kaihola, joka vastasi musiikin johtamisesta yhdessä Sanna Kainulaisen kanssa. ”Tavoitteena oli tehdä yhdessä nuorten kanssa näytösluonteinen hanke bändeineen tanssijoineen ja solisteineen”, Kaihola lisää. Hanke sai apurahan opetushallitukselta.

Thelma Romu Glindan roolissa © Veera Ylä-Jääski

Wicked-musikaalin säveltäjän, Schwartzin, musiikki on svengaavaa ja pop-viritteistä. Niinpä se onkin kiitollista soitettavaa 10–16- vuotiaille nuorille, minkä ikäisistä joensuulaisten musikaaliporukka pääsääntöisesti muodostui. ”Sen lisäksi, että Wicked on täynnä upeaa musiikkia, myös tarina on kiehtova ja ajankohtainen tämän päivän maailmaan”, Kainulainen pohtii. Musikaalin teemoja ovat ystävyys, erilaisuuden hyväksyminen ja rakkaus. ”Nuoret painiskelevat samojen asioiden äärellä kuin musikaalin päätähdet, älykäs ja ihonväriltään vihreä Elphaba ja kaunis Glinda.”, Kainulainen jatkaa. Läpi musiikaalin käydään taistelua hyvän ja pahan välillä ja lopulta ystävyys voittaa, jopa kilpailun samasta komeasta pojasta, Fiyerosta.

Tilda Santapakka Elphabana kuva on selfie

Musiikaalin solisteina toimivat 16-vuotias Gabriel Kivivuori (Fiyero), 25-vuotias Thelma Romu (Glinda) ja 26-vuotias Tilda Santapakka (Elphaba). Naispääosien esittäjät olivat produktion konkareita, sillä he ovat aikaisemminkin olleet mukana hieman vastaavissa musiikillisissa projekteissa. Kivivuorelle Wicked oli ensimmäinen maistiainen, millaista on olla musikaalinäyttelijä ja millaisia taitoja se vaatii. ”Näyttelijällä on teatterissa vaikeampi homma kuin miltä saattaa vaikuttaa”, Kivivuori miettii ja selventää: ”Pitää osata reagoida muiden näyttelijöiden repliikkeihin ja reagoida musiikin kautta ja luoda yhteyttä yleisöön.” Myös kokeneemmat esiintyjät voivat oppia uutta, kuten Santapakka kuvailee: ”Opin lisää projektityöskentelystä ja siitä, miten paljon pitää itse tehdä töitä ja harjoitella.” ”Kun oma osuus on hanskassa, yhteisharjoitukset sujuvat jouhevammin”, hän täydentää. Santapakka kertoo myös, miten toisten työskentelyä seuratessa voi saada ideoita omaan tekemiseen.

Fiyero (Gabriel Kivivuori)ja Elphaba © Niko Jouhkimainen

Orkesterilaisten kanssa Wicked-musikaalin työstäminen alkoi elokuussa 2019 ja näytökset olivat saman vuoden joulukuussa. ”Projektin harjoitteleminen pyrittiin sijoittamaan opetustyön raameihin ja oppilaiden kouluajan ulkopuolelle”, Kaihola kertoo. Vaikka kappaleista pyrittiin sovittamaan soittajien taitotasoon soveltuvia versioita, teoksen rytmiikka oli paikoitellen haastavaa, joten orkesterilaiset harjoittelivat myös säännöllisesti stemmaharjoituksissa sekä soittotunneilla. Teoksen rytmiikka haastoi myös tanssikoreografian suunnittelusta vastanneen Kalle Pulkkisen. ”Taiteellisesti ajateltuna Wicked on juuri sopivan haastava ja inspiroiva, sillä kappaleet ovat kokonaisia teoksia joissa on paljon rytmisiä vaihteluita. Perinteinen laskuihin sopiva työskentelytapa ei mielestäni sopinut kaikkiin kappaleisiin, joten lähdimme synnyttämään liikettä myös tunneilmaisun ja liikelaatujen kautta”, Pulkkinen kertaa.

Viikoittaisten harjoitusten lisäksi syksyn aikana oli kolme orkesteriviikonloppuperiodia. ”Käytimme harjoitusprosessissa myös paljon kotitehtäviä. Lisäsimme orkesterin omaan WhatsApp-ryhmään videotallenteita kuunneltavaksi seuraavasta harjoiteltavasta kappaleesta”, Kaihola kuvailee. Kuulokuvan avulla oppimisprosessi nopeutui. Kaiholan mukaan ääni- ja mielikuvan luomisella oli selkeä positiivinen ja motivoiva vaikutus oppimiseen. ”Ryhmän ja yhteisen tavoitteen voima oli nuorille tärkeä, ja sitä hyödynsimme”, Kaihola iloitsee. Hän kiittelee myös perheiden sitoutumista tuntimäärällisesti raskaaseen harjoitusrupeamaan.

Yhteismusisoinnin ilo oli yksi keskeinen elementti projektissa. ”Jo ensimmäisistä yhteisharjoituksista lähtien oli aistittavissa, että lopputulos tulee olemaan hyvä”, Kainulainen muistelee ja jatkaa:” Projektin edetessä oli hienoa huomata orkesterin kehitys ja kuinka saumattomasti koko musikaalitiimi puhalsi yhteen hiileen. Samoilla linjoilla on myös Kivivuori, joka hehkuttaa opettajia supersankareiksi ja kertoo, että monesti harjoitusten aikana unohti soittajien olevan vasta 10–16- vuotiaita. Kivivuori muistuttaa, että projekti oli vaikea, joten siihen liittyi myös turhautuneisuutta ja ärtymystä. ”Kokonaisuudessaan oli kuitenkin tosi hyvä meininki”, hän tiivistää. ”Katri ja Sanna johtivat orkesteria ja solisteja tehokkaasti hyvällä ja tsemppaavalla fiiliksellä”, lisää Romu.

Encore viimeisestä näytöksestä © Niko Jouhkimainen

Wicked-musikaalia esitettiin runsaalle yleisölle kolme kertaa Joensuussa. Lisäksi musikaaliporukka vieraili koulunäytösten merkeissä Varkaudessa, Nurmijärvellä ja Tampereella. Kaikkinensa musikaalin näki yli tuhatpäinen yleisö lapsista vanhuksiin. Palaute esityksistä oli kiittävää. ”Osaaminen, energia, into ja onnistuminen lavalla tekivät vaikutuksen yleisöön”, riemuitse Kaihola. ”Onnistuimme mahduttamaan täyspitkän musikaalitarinan tuntiin videokuvan, kerronnan ja vuorosanojen avulla”, Kainulainen kertoo ja kiittelee toteutuksesta ohjaaja Jari Salokangasta. Matkan varrelle sattui myös pieniä kömmähdyksiä. ”Ensi-illassa toinen korkokenkäni meni rikki”, muistelee Romu ja jatkaa: ”Onneksi musikaalissa tuli sopiva väli napata kengät kokonaan pois kuin se olisi kuulunut asiaan.”

Joensuulaisilla on haaveissa jatkaa musikaali-perinnettä. Tällainen projekti tarjoaa nuorille mahdollisuuden nauttia yhteismusisoinnista, kehittää sosiaalisia taitojaan, opetella pitkäjännitteistä työskentelyä ja toteuttaa itseään musiikin tekemisen kautta. Tarvitaanko musiikkioppilaitoksissa Wicked-musikaalin kaltaisia, ajoittain haastaviakin projekteja? Kivivuoren kommenttiin kiteytyy vastaus. ”Tämä projekti muutti minun elämäni täysin”, hän sanoo ja vakuuttaa, että lähtisi uudestaankin mukaan musikaaliporukkaan.

Mirkka Auvinen