TV-kasvosta pianopedagogiikan uudistajaksi

 

 

Monna Relander: Ritva Lehtelä – aikaansa edellä. 199 s.

Pianotaiteilija ja -pedagogi Ritva Lehtelän vaiherikas ura ja elämä on ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen. Hänestä nyt ilmestynyt elämäkerta “Ritva Lehtelä – aikaansa edellä” on monisäikeinen tarina temperamenttisesta ja paljon aikaan saaneesta kulttuuripersoonasta. Kirjan tekijä on Lehtelän oma tytär, pianotaiteilija ja musiikkiopiston rehtori Monna Relander.

Ritva Lehtelä syntyi Viipurissa vuonna 1939. Sota syttyi, kun Ritva oli puolivuotias. Ritvan äiti Lempi on kertonut, että hän ehti ottaa mukaansa evakkoon vain tärkeimmät, eli Ritvan isän pasuunan toiseen kainaloon ja Ritvan toiseen.

Perheen isä Toivo Lehtelä oli varsinainen musiikin monitoimimies. Hän suoritti opinnot Sibelius-Akatemiassa, soitti pasuunaa Kansallisoopperassa ja Radion sinfoniaorkesterissa mutta oli myös taitava sellisti. Lisäksi hän johti useita kuoroja ja amatööriorkestereita.

1950-luvulla Lehtelän perheestä tuli ensimmäisiä televisiojulkkiksia, kun Trio Lehtelä alkoi esiintyä television Sunnuntain kahvikonserteissa. Triossa isä Toivo soitti selloa, tyttäret Helena ja Ritva viulua ja pianoa.

Nuori ja kaunis Ritva Lehtelä juonsi television kahvikonsertteja hyvin sujuvasti ja itsevarmasti. Pian hänet värvättiin televisiokuuluttajaksi. Hänen kolleganaan oli mm. Teija Sopanen. Hän toimi Mainos-TV:n kuuluttajana 1961–1964.

Televisiokuuluttajan työ sai jäädä, kun tuli aika valmistautua Sibelius-Akatemian ensikonserttiin. Ritva Lehtelällä oli jo tuossa vaiheessa myös perhe. Hän oli mennyt naimisiin vuonna 1960 Arvo Relanderin kanssa, ja esikoinen Monna oli syntynyt saman vuoden joulukuussa.

Ritva Lehtelä oli myös erittäin suosittu laulajien säestäjä, ja hän piti Helsingissä kaksi omaa konserttia. Vuodesta 1972 hän toimi Espoon musiikkiopiston pianonsoiton lehtorina ja sen rinnalla myös Sibelius-Akatemian pianopedagogiikan opettajana.

Ritva Lehtelä koki, että käytössä olleet pianokoulut eivät enää vastanneet ajan haasteisiin. Syntyi idea Suomalaisesta pianokoulusta, jossa pedagogisena lähtökohtana olisi lapsen luontaisen luovuuden huomioon ottaminen. Hän sai pianokoulun tekemiseen yhteistyökumppaneikseen Eeva Sarmanto-Neuvosen ja Anja Saaren. Suomalaisesta pianokoulusta tuli Ritva Lehtelän pedagogisen elämäntyön huipennus. Kirjassa Suomalaisen pianokoulun syntyvaiheet kuvataankin tarkkaan.

Ritva Lehtelä lähti myös rohkeasti mukaan Espoon kunnallispolitiikkaan ja oli vaikuttamassa mm. Espoon kulttuurikeskuksen ja Tapiola Sinfoniettan syntyyn. Hän oli myös perustamassa Pianopedagogit ry:tä.

Suomen musiikkielämän menestystarinaa kuvataan useimmiten joidenkin ulkomailla mainetta niittäneiden yksilöiden kautta. Mutta tärkeä rooli musiikkielämämme perustan luomisessa on ollut niillä sadoilla arjen puurtajilla, jotka ovat opettaneet nuorisoa, vetäneet yhdistyksiä, järjestäneet tapahtumia ja vaikuttaneet paikallispolitiikkaan – eli tehneet raskasta ja vähän kiitosta saavaa ruohonjuuritason kulttuurityötä. Jos haluaa uudistaa yhteiskuntaa, täytyy pistää itsensä täysillä likoon ja olla hieman aikaansa edellä. Ritva Lehtelä on tästä hyvä esimerkkitapaus. Hänen sukupolvessaan on ollut varmasti monta vaikuttajayksilöä, joiden toiminnan esille saaminen monipuolistaisi kuvaa maamme musiikkielämän noususta viime sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Elämäkerran kirjoittaminen menestyneestä uraäidistä ei ole ollut Monna Relanderille varmaankaan helppo tehtävä, mutta kirjan lukijalle hän ei tee siitä ongelmaa. Relander kykenee tarkastelemaan äitinsä elämää hyvin moniulotteisesti ja ihmeen tyynellä mielenlaadulla, vaikka kirjassa käydään läpi myös perheen kriittisiä vaiheita. Mutta ei hän toisaalta peittele omaa äidin kaipuutaan, joka jäi pienen tytön sydämeen lapsuuden yksinäisinä hetkinä.

Kunniamaininnan ansaitsee kirjan erittäin runsas kuvitus, jonka kautta lukija pääsee hyvin lähelle Ritva Lehtelän ja hänen läheistensä elämää.

Jyrki Lähteenmäki

 

Kirjaa myydään mm. verkkokaupoissa sivuilla adecrea.fi, booky.fi sekä Akateemisen kirjakaupan verkkokaupasta.