Säveltäjyyden tasa-arvoloikka

 

Yhdenvertaisesti säveltäen -projekti on kiertänyt eri paikoissa työpajoin. © Sanna Ahvenjärvi

 

Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke nostaa esiin tasa-arvon sävellysopetuksessa. Sen toteutumisessa on edelleen monia ongelmia.

 

Keväällä 2019 käynnistyneen Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen keskeisenä tavoitteena on lieventää alan sukupuolen mukaista ammatillista eriytymistä sekä edistää tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia. Se tarjoaa säveltämisen opetusta ja mentorointia ensisijaisesti 15–20 -vuotiaille tytöille ja muunsukupuolisille – poikia kuitenkaan pois sulkematta.

Suomen Säveltäjät ry:n jäsenistä naisia on vain 11 prosenttia. Sukupuolten välinen epätasapaino on olut piktääv vallalla myös säveltämisen ylimmässä koulutuksessa. Eteenpäin silti mennään: tänä vuonna Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sävellyksen koulutukseen hakijoita oli yhteensä 77, joista 21 eli noin 27% oli naisia, mutta koulutukseen valituista neljästä opiskelijasta kaksi oli naisia.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei ole kuitenkaan vain sukupuolten välinen kysymys.

”Hankkeessa halutaan pitää esillä myös laajempi yhdenvertaisuusnäkökulma. Silloin tarkasteluun sisältyy myös esimerkiksi etninen tausta, vammaisuus, sukupuoli laajempana kysymyksenä, sekä intersektionaalisuus, eli että ihmisen ammatillista identiteettiä määrittävät yhdessä hyvin monet eri ominaisuudet. Esimerkiksi jos säveltäjä on mies, hänen identiteettiään voi vahvasti määrittää lisäksi se, että hän on hetero ja valkoihoinen”, hankkeen koordinaattori Riikka Talvitie kertoo.

 

Tasa-arvon toteutumisen haasteet

Säveltäjä Minna Leinonen on yksi hankkeen toteuttajista. Hän opettaa sävellyspedagogiikkaa Sibelius-Akatemiassa. Se on oppiaineena varsin uusi.

”Haasteena on klassisen musiikin kaanon, joka koostuu pääasiassa miessäveltäjistä, eikä se ole tarjonnut säveltäjän urasta haaveileville tytöille naispuolisia samastumisen kohteita”, hän sanoo.

”Taidemusiikin historiaa opetetaan lähes täysin miessäveltäjistä kertovien kirjojen avulla. Se vaikuttaa vahvasti oppilaiden maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen.”

”Toinen haaste on säveltämisen mystifiointi. Joillekin on epäselvää se, että säveltämistäkin voidaan opettaa siinä missä esimerkiksi instrumentin hallintaakin. Säveltämisen opiskelu on mm. musiikillisen ajattelun kehittämistä, teosten tutkimista, sävellystekniikan laajentamista ja ilmaisun syventämistä sekä soitinnuksen opiskelua.”

”Säveltäjien neromyytti vaikutti minuunkin aloittaessani opintoja 1990-luvulla. Lähes kaikki säveltäjät, joita saatoin ihailla, olivat miehiä. Mielikuvani sävellyskulttuurista oli hyvin miehinen ja mystifioitu. Nyt mystisyys alkaa säveltämisen ympäriltä hälvetä, kun sävellyksen opetus musiikkioppilaitoksissa ja kouluissa yleistyy, mutta haaste se on edelleen.”

”Kolmas haaste on alueellinen tasa-arvo. Toistaiseksi säveltämistä voi opiskella vain harvoissa musiikkioppilaitoksissa. Ihanteellista olisi, että kasvavaan säveltämisen opiskelun kiinnostukseen vastattaisiin luomalla sävellysopetuksen vakansseja musiikkioppilaitoksiin.”

”Sävellysopetus voi olla myös laadultaan epätasaista. Sävellystä saattavat opettaa joissakin oppilaitoksissa muusikot, jotka eivät ole itse säveltäneet mitään eivätkä ole saaneet sävellyskoulutusta. Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.”

”En tarkoita tällä sitä, etteikö soittotunneilla voisi edelleen ohjata säveltämistä. Tätä työtä tukemaan Suomen Säveltäjät ja Mutes ry ovat laatineet sivuston opus1.fi

Innokkaimmat oppilaat tulisi kuitenkin voida ohjata pätevään sävellysopetukseen asuinpaikkakunnasta riippumatta.”

”Hankkemme tutkimus pyrkii myös selvittämään, miksi murto-osa nuorista naisista hakeutuu ammattiopintoihin verrattuna nuoriin miehiin. Olisiko syy toimeentulon kysymyksissä?”

© Markku Klami

 

Muutos ei synny vastakkainasettelulla

Kuinka sitten sävellyksenopetusta pitäisi muuttaa, jotta se osaltaan muuttaisi musiikkikulttuuria tasa-arvoisemmaksi? Minna Leinonen ei usko eri sukupuolten vastakkainasetteluun.

”Se ei edistä kulttuurin moniarvoisuutta, eikä vähemmistöasemaa saisi käyttää lyömäaseena. Sen sijaan kannattaa käyttää hyviä keinoja, kuten tuoda esille tutkimusten ja tilastojen dataa eriarvoisuuksiin ja etuoikeuksiin liittyen.”

Mitä tulee ihan sävellystunteihin, niin tietoinen työ alkaa ruohonjuuritasolta: musiikkioppilaitoksista ja peruskoulusta. Puhumisen tavoilla ja esimerkiksi sävellysesimerkkien valinnoilla on merkitystä sen kannalta, kuinka moniarvoiseksi nuoren opiskelijan käsitys musiikkikulttuurista kehittyy.”

”Musiikkioppilaitosten tulee myös noudattaa sävellysopettajien kelpoisuusvaatimuksia, ja toivottavasti Suomen Säveltäjät ry:n opetussuunnitelmasuositus tulee osaltaan edistämään yhdenvertaisuutta sävellysopetuksessa.”

 

Säveltäjän tehtävät moninaistuvat

Riikka Talvitie on pohtinut sävellysopetuksen kehittämistä myös yhteiskunnan muutoksen ja taiteilijan roolin muuttumisen kannalta.

”Pitäisikö koko kysymys säveltäjyydestä ajatella laajemmin ihmisen elinkaaren kannalta, eli lähtien siitä, että ensin pieni lapsi leikkii ja vähitellen eri vaiheiden kautta kasvaa säveltäjäksi? Tällä hetkellä säveltäjiä koulutetaan lähinnä konserttimusiikin säveltäjiksi. Mutta jos mietitään, mihin kaikkeen säveltämistä voitaisiin käyttää, niin silloin säveltäjä voisi toimia todella laajalla alueella.”

”Elokuva, teatteri, kuunnelmat, musiikin eri genret… Peruskoulujen, lukioiden ja musiikkioppilaitosten uudet opetussuunnitelmat avaavat uusia mahdollisuuksia ja haasteita sävellysopetukselle. Lopulta ei olisi enää niin, että ainoastaan ammattisäveltäjät saisivat säveltää, vaan että säveltäminen voisi tarjota musiikin tekemisen iloa kaikille.”

”Nuoret elävät maailmassa, jossa on enemmän esimerkiksi maahanmuuttajia ja kansainvälisyyttä, ja sukupuolten väliset kysymykset ovat nuorille paljon luontevampia kuin vanhemmalle ikäpolvelle. Kaiken tämän voi tuoda myös taidemusiikkiin. Monialaisuus on kiinnostavaa. Taiteilija voi keskittyä vaikka biologiaan ja säveltämiseen yhtä aikaa. Säveltäminen voi heijastaa säveltäjän oman maailmankuvan moninaisuutta. Se on jopa helpottavaa”, Riikka Talvitie linjaa.

Tässä päädytään oppijalähtöisyyteen, joka on yksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen ydinkäsite. Jos opetus on oppijalähtöistä, siinä väistämättä toteutuu myös tasa-arvo, koska oppijalähtöisessä opetuksessa pyritään ajattelemaan kokonaisvaltaisesti oppilaan parasta.

”Sävellyksenopettaja antaa oman ammattitaitonsa oppilaan käyttöön siten, että oppilaan oma ääni tulee esiin. Oppilaalla tulee säilyä ilmaisun vapaus, jolloin hänellä kasvaa kiinnostus ja luottamus siihen, että sävellys on osa hänen omaa ääntään. Sen muotoutuminen on säveltämisen oppimisessa kaikista tärkeintä”, Minna Leinonen kiteyttää.

•••

Minna Leinosen ja Riikka Talvitien lisäsi Yhdenvertaisesti säveltäen -hankketta ovat toteuttamassa musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti, säveltäjä Markku Klami ja toimittaja Anu Ahola.