Musiikkiopistot puskevat läpi koronamyrskyn

 

Etäopetusta musiikkiopistolla. Kaisa Kuula-Bullat opettamassa etänä Sisu Pietiläistä. © Pekka Aho

 

Miltei kaikki Suomen musiikkioppilaitokset siirtyivät koronakriisin myötä etäopetukseen pikavauhtia, vain muutamassa päivässä. Henkilökohtaisten etätuntien ja videoklippien yhdistelmä on osoittautunut parhaaksi tavaksi, mutta miten toimii yhteismusisointi?

 

Kun heräsin, mieleeni nousi heti epätoivo. Mietin, että kuinkahan tästä tulen selviämään. Olen valmistunut soitonopettajaksi 2000-luvun alussa ja siitä lähtien opettanut viulua ja alttoviulua perinteisellä systeemillä. Etäopetus on minulle ihan uusi juttu. Ensimmäinen päivä meni siinä, kun suunnittelin tehtäviä oppilaille ja aloin lähettää heille viestejä ja opetusvideoita.”

Näin kuvailee Merikanto-opiston opettaja Katja Autonen-Lepistö ristiriitaisia tuntemuksiaan ja sekavaa tilannetta maaliskuun kolmannen viikon alussa. Hallitus oli määrännyt Suomeen poikkeustilan. Musiikkioppilaitosten toimitilat suljettaisiin, lähiopetus keskeytettäisiin, liikkumista rajoitettaisiin. Tämä olisi ensimmäinen kerta sotien jälkeen, kun valtiovalta joutuisi rajoittamaan kansalaisten perusoikeuksia.

“Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli uneton yö. Ajattelin, että mitä tästä oikein tulee. Mutta sitten tuli suuri tarve saada pyörät pysymään pyörimässä, että soitonopetus jatkuisi. Ei opettaja saa olla tällaisessa tilanteessa kykenemätön. Suomalainen sisu heräsi.”

Tuleen ei jääty makaamaan. Lyhyen säikähdyksen jälkeen käärittiin hihat ja ruvettiin ottamaan haltuun uutta opettamisen systeemiä. Miltei kaikki maan musiikkioppilaitokset siirtyivät etäopetukseen muutamassa päivässä.

“Olin kokeillut etätuntien pitämisessä FaceTimea, Skypea, WhatsApp-videopuhelua, mutta kaikki oli sekavaa ja aika meni oppilaiden kanssa yhteyksien säätämiseen. Työpäivä venyi 13-tuntiseksi”, Autonen-Lepistö muistelee.

”Mutta tilanne selkeytyi, kun Eepos-järjestelmän etätyökalu alkoi toimia. Se toimii kätevästi, kun yhteyden saa oppilaaseen klikkaamalla kameraa Eepoksessa oppilaan nimen vierestä. Loppuviikosta alkoi jo syntyä luottamus omaan tekemiseen, että kyllä tästä selvitään, vaikka kevään loppuun asti!”

 

Sisältö edellä, keinot perässä

Keravan musiikkiopistossa oltiin samantyyppisissä tunnelmissa. Tilannetta oli ennakoitu edellisen viikon lopulla.

“Pidimme kriisikokouksen perjantaina 13.3. Heti maanantaina, kun tuli tieto poikkeustilan julistamisesta, tiedotepohja oli jo valmiina. Opettajiin alettiin ottaa yhteyksiä yksitellen, ja keskiviikkona etäopetus lähti käyntiin”, Keravan musiikkiopiston rehtori Nina Rissanen kertoo.

Apulaisrehtori Kari Syväniemi oli opettajien tukihenkilö. Hän varmisti, että kaikki saavat tarvittavan tuen ja tiedon etäopetuksesta.

“Mottona oli, että mennään sisältö edellä. Eli ei ole väliä sillä, mitä järjestelmää opettajat käyttävät, kunhan etäopetus toimii. Osa opettajista antaa etätunteja, osa sekä antaa etätunteja että lähettää videoklippejä. Jotkut opettajat käyttivät alussa ainoastaan videoklippejä.”

”Nyt pyrimme siihen, että kaikkiin oppilaisiin ollaan myös puhe- ja videoyhteydessä säännöllisesti. Etätuntien ja videoklippien yhdistelmä on ehkä paras systeemi nuoremmille oppilaille, mutta varttuneemmille oppilaille voivat riittää pelkästään etätunnit”, Kari Syväniemi kuvailee.

Vaikka etäopetus tuntui lähtevän yllättävänkin joustavasti liikkeelle, myös uusia ongelmia ja pettymyksiä tuli vastaan. “Konserteista piti luopua, jopa pienistä luokkakonserteista, ja se aiheutti pettymystä”, Nina Rissanen sanoo.

“Tasosuoritukset päätettiin tehdä kappale kerrallaan videoklippeinä, ja myös asteikkosuoritukset tallennetaan videolle. Säestyksen järjestäminen on ongelma. Kotisäestäjän käyttö on toki sallittu ja säestäjät tekevät säestystallenteita, joita opettajat ja oppilaat voivat hyödyntää”, Kari Syväniemi kertoo.

Yhteys toimii Keravan musiikkiopiston pop-jazz -pianotunnilla. Opettaja on Risto Sinkkonen ja oppilas Manja Puhakainen. © Risto Sinkkonen

 

Haaste yhdisti kentän

Pian vanha “kaveria ei jätetä” -henki valtasi koko musiikkioppilaitoskentän. Kaarlo Hildén perusti Facebookiin Musiikin etäopetus -ryhmän, johon liittyi nopeasti yli viisituhatta jäsentä, ja keskusteluja on käyty ja kokemuksia vaihdettu mitä erilaisimmista musiikin etäopetuksen kysymyksistä.

Eepos-järjestelmään liitettiin pika-aikataululla jo edellä mainittu etätyökalu, ja YouTubessa järjestettiin “Etäopetusneuvosto“-webinaari, jossa Eepoksen kehittäjät Tuomas Oksanen ja Aatu Mällinen antoivat osallistujille hyvin yksityiskohtaisia ja käytännönläheisiä neuvoja Eepos-etätyökalun käytöstä.

Suomen Musiikkioppilaitosten liiton toimisto otti niin ikään nopean kopin uhkaavasta tilanteesta.

“Olemme perustaneet etäopetuspankin SML:n sivuille www.musicedu.fi, johon kerätään hyviä käytänteitä. Kannustamme musiikkioppilaitoksia yhteydenottoihin. Myös tiedotusta on tehostettu yhteistyössä TPO-liiton kanssa. On suorastaan hämmästyttävää, millä nopeudella opettajat ovat ottaneet etäopetuksen käyttöön”, SML:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Auramo kertoo.

”Yksilöopetus, musiikin hahmotus ja muskarit toimivat aika kattavasti. Nyt alkuvaiheessa yhteismusisoinnin tapoja vielä jumpataan, mutta siinäkin on jo uusia innovaatioita tehty. Oppilasvalintojen toteuttaminen puhututtaa jonkin verran, hieman myös oppilasmaksujen palauttamiskysymykset ja opetuksen siirtämismahdollisuudet tulevalle lukuvuodelle.”

 

Etä- ja lähiopetuksen eroja

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi tiedotteessaan 18.3., että lasten ja nuorten tavoitteellisen ja pitkäjänteisen eri taiteenalojen opiskelun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi taiteen perusopetus suositetaan järjestettävän mahdollisimman laajalti lähiopetusta korvaavilla vaihtoehtoisilla tavoilla.

Mutta millainen on ollut oppilaan kokemus, joka on kuitenkin musiikin opettamisessa ja oppimisessa kaiken ydin?

Abiturientti Ronja Valkama opiskelee alttoviulunsoittoa Katja Autonen-Lepistön oppilaana Merikanto-opistossa. Häntä poikkeuksellinen tilanne ei ole mitenkään säikäyttänyt, vaan etätunnit alttoviululla sujuvat hyvin luontevasti.

“Etätunnit ovat ihan hauskoja. Ensin vähän jännitti, mutta ihan hyvä, etteivät soittotunnit jääneet pois. Etätunti on normaalin mittainen eli 60 minuuttia. Käytämme Eeposta ja puhelimeen piti ladata Google Meet”, Ronja Valkama kertoo.

”Puhevuorovaikutus ei ole niin välitöntä kuin lähiopetuksessa. Vaikeinta on kuunnella aina loppuun asti, mitä opettaja puhuu. Lähiopetuksessa voi soittaa opettajan kanssa yhtä aikaa, mutta etänä ei pysty. Etätunnilla opettaja kuuntelee enemmän ja minä soitan enemmän.”

”Opettajan ohjeistus ei kuitenkaan poikkea paljon normaalista lähitunnista, mutta lähitunnilla opettajan on helpompi keskeyttää soittoni. Välillä pitää etukäteen sopia, mihin asti soitan. Jos opettaja sanoo jotain, se tulee aina viiveellä.”

“Videoitten tekeminen omasta soitosta olisi hyödyllistä. Sitä voisin tehdä tulevaisuudessakin, mutta tuskin haluan soittotunteja tämän jälkeen enää etänä, koska kyllä lähisoittotunti on mukavampi”, Ronja Valkama vakuuttaa.

Merikanto-opiston oppilas Ronja Valkaman mielestä etäsoittotunnit sujuvat hauskasti. © Eetu Virtanen

 

Lappilaiset edelläkävijät

Yksi musiikkioppilaitos on selvinnyt tästä myllerryksestä helpommalla kuin muut, nimittäin Lapin musiikkiopisto, jolla on kokemusta etäopetuksesta jo vuodesta 2002 lähtien.

Oppilaitoksen valtavalla toiminta-alueella etäisyydet ovat pitkiä, joten etäopetuksen järjestäminen on ollut välttämättömyys. Tällä hetkellä etäopetusta annetaan Rovaniemellä, Pellossa ja Sodankylässä. Laitteet kussakin etäopetuspisteessä ovat todella laadukkaat: Näyttöruudut ovat isot, ja laitteistossa on erilliset mikrofonit ja kaiuttimet. Ääni ja kuva kulkevat kaapeleita pitkin.

Etätunnilla on käytössä disklavier-pianot, jolloin pianonkoskettimet liikkuvat molemmissa päissä ja äänen syttyminen tapahtuu samalla periaatteella kuin tavallisen akustisen pianon koneistossa.

“Etäopetus ei Lapin musiikkiopistossakaan korvaa lähiopetusta, mutta se on erinomainen lisäapu. Jos opettajalla on toimipisteessä vähintään viisi oppilasta, hän matkustaa sinne kerran viikossa”, Lapin musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat kertoo.

“Kokemuksemme etäopetuksesta ovat erittäin myönteisiä. Pystymme tarjoamaan korkeatasoista soitonopetusta myös esimerkiksi Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden tai Sibelius-Akatemian maakuntavierailujen jatkeena. Parhaillaan on menossa Opetushallituksen tukema Aurora Borealis Strings -hanke. Sen tavoitteina on etäopetusvälineiden hyödyntäminen, improvisaatio-opetuksen kehittäminen ja alueellisen yhteistyön lisääntyminen.”

Lapin musiikkiopiston kokemusperäistä osaamista etäopetuksessa kannattaisi hyödyntää siinä vaiheessa, jos etäopetuksen infrastruktuuria ruvetaan musiikkioppilaitoskentällä laajemmassa mittakaavassa kehittämään.

 

Hyvät ja huonot puolet

Koronaperiodin aikana uusia kokemuksia ja näkökulmia etäopetukseen on kertynyt jo runsaasti. Vaikka tilanne tuntui aluksi kaoottiselta, siitä on otettu nyt niskalenkki, kun etäopetus uudella teknologialla sujuukin yllättävän luontevasti. Toisaalta, kun uusia innovatiivisia ratkaisuja on löydyttävä, opettajien täytyy pohtia omaa opettajuuttaan uudelta pohjalta.

Diginatiivit oppilaat saattavat olla todella innostuneita uuden teknologian käytöstä, ja sekä etätunti että videoitten tekeminen omasta soitosta saa oppilaat keskittymään oppimiseensa uudella tavalla. Oppilaat joutuvat opettajiensa kanssa todella paneutumaan siihen, mitä on uusissa opetussuunnitelmissakin painotettu, eli oppimaan oppimiseen ja kuinka harjoittelu tapahtuu, kun opettaja ei olekaan vieressä kädestä pitäen neuvomassa.

Mutta tilanne on ollut monille opettajille myös hyvin kuormittava. Uusien teknisten apuvälineiden jatkuva säätäminen on turhauttavaa, ja opettaja voi tuntea epävarmuutta siitä, säilyykö hänellä ote omaan opettamiseensa ja läheinen suhde oppilaisiinsa. Oppilaitten älylaitteissa on niin ikään melkoinen kirjo, ja huoltajien valmiudet tukea lastensa opiskelua etänä vaihtelevat.

Mitä tästä keväästä jää käteen? Erittäin paljon, jos kokemukset osataan hyödyntää. Nyt voi vauhdittua kehitys kohti eräänlaista hybridiopetusta, jossa teknologian innovaatiot ovat vielä nykyistä moninaisemmin perinteistä lähiopetusta täydentämässä.

Jyrki Lähteenmäki

 


 

Lähiopetuksesta etäopetukseen

 

Etäopetuksessa ennakkosuunnittelu on kriittinen tekijä, sanoo yliopistonlehtori Janne Matikainen. © Joel Grandell

Janne Matikainen (VTT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto) on ollut etäopetuksen kehittämisessä mukana 1990-luvulta lähtien. Hän nostaa esiin joitakin kipupisteitä, joihin voidaan törmätä, kun siirrytään lähiopetuksesta etäopetukseen.

Kun siirrytään lähiopetuksesta etäopetukseen, iso muutos on siirtyminen suorasta opetuksesta ohjaavaan tyyliin. Jos olemme mentaalisesti kovin kiinni lähiopetuksen mallissa, niin etäopetuksessa oppimisprosessi ei lähde hyvin liikkeelle. Lisäksi tällaisessa yllättävässä tilanteessa, kuin nyt on meneillään, oppimistavoitteet eivät voi olla liian korkealla. Kannattaa miettiä, voidaanko etäopetuksessa asettaa ihan toisentyyppisiä tavoitteita kuin lähiopetuksessa. Esimerkiksi soitonopetuksessa taidollisista tavoitteista voitaisiin hieman joustaa ja sen sijaan opiskella vaikka tiedollisia asioita, joiden oppiminen onnistuu luontevasti myös etäopetuksessa.

Etäopetuksessa ennakkosuunnittelu on kriittinen tekijä. Opettajan täytyy miettiä tarkkaan, miten hän saa oppilaan kanssa hyvän oppimisprosessin aikaiseksi. Jos oppilas on varttuneempi, opetus on enemmän ohjauksen luonteista. Nuorimpien oppilaiden etäopetuksessa vanhempien rooli oppimisen tukemisessa korostuu.

Kun opettajan rooli muuttuu, hänen on mietittävä, mikä on hänen työnsä ydin? Mitä hän oikeastaan tekee? Etäopiskelussa opiskelijan aktiivisuuden pitäisi kasvaa. Silloin oppilaalta edellytetään enemmän vastuunottoa ja ajan hallintaa.

“Ei vain saa päästää helpommalla” -ajatus on virheajatus. Kun nyt on siirrytty etäopetukseen muutamassa päivässä, tilanteessa voidaan kokea paljon epävarmuutta. Muutos tuntuu hallitsemattomalta ja kontrollin menettämisen pelko väijyy sekä opettajia ja oppilaitoksen johtoa. Tilanne on monella tapaa stressaava ja kuormittava. Helposti ruvetaan syytämään oppilaille liikaa tehtäviä. Sopivan tehtävämäärän määrittäminen täytyy miettiä oppijan näkökulmasta.

Välillä opettajasta voi tuntua, että oppilaat jäävät etäälle. Toisaalta oppilaan itseohjautuvuus oletetaan helposti liian suureksi. Jos oppilas jää yksin, tulee ongelmia. Joustoa pitää olla, mutta liiallinen vapaus ei välttämättä tuota tulosta. Itseohjautuvuuteen ei voi sokeasti luottaa.

Kannattaa miettiä, mitkä ovat etäopetuksen vahvuudet ja heikkoudet soitonopetuksen kannalta, ja mitä asioita voisi tehdä myöhemmin. Ei kannata vaatia itseltään ja toisilta liikaa, nimittäin tämä on kaikille todella vaativa ja kuormittava tilanne.

Jyrki Lähteenmäki