Musiikkikoulutus puhaltamaan yhteen hiileen

 

© Pirkanmaan musiikkiopisto

Suomalaisen musiikin päivänä 8. joulukuuta julkaistiin suomalaisen musiikkikoulutuksen Visio 2030 –raportti. Tavoitteineen se tuo ensimmäistä kertaa laajaan yhteistyöhön oppilaitokset taiteen perusopetuksesta aina yliopistotasolle saakka.

 

Taideyliopiston rehtorina joulukuussa aloittanut Kaarlo Hildén kutsui kaksi vuotta sitten musiikinopetuksen suomalaisen kenttäväen luomaan yhteisen musiikkikoulutusjärjestelmän tulevaisuuskuvaa. Visio 2030 -työhön osallistui 1500 musiikin ja musiikinopetuksen ammattilaista, opiskelijaa ja sidosryhmää. Se ottaa kantaa musiikkikoulutuksen arvoperustaan ja saavutettavuuteen sekä luo uutta suuntaa opetuksen ja johtamisen käytäntöihin. Lisäksi se linjaa kentän toimijoiden välistä yhteistyötä, rakenteiden kehittämistä sekä resurssien tehokkaampaa käyttöä.

”Musiikkikasvatuksen saralla ei luultavasti koskaan ole tehty näin laajaa eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä. Ensimmäistä kertaa on luotu tällainen yhteinen visio”, kertoo työryhmän puheenjohtaja, Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori ja Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja Jouni Auramo. Visiota työstäneessä ydinryhmässä olivat mukana taiteen perusopetuksen, toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajat – peruskoulu jäi toistaiseksi ulkopuolelle, vaikka sitä raportissa sivutaankin.

Myös yhteissoittoon satsataan – kuvassa nuorten puhallinorkesteri Pirkanmaan puhaltajat. © Pirkanmaan musiikkiopisto

 

Yhteistyöhön saattaminen tärkeintä

Muutostarpeet on kiteytetty 25 toimenpide-ehdotukseen, joihin kuuluvat muun muassa opetuksen saavutettavuuden parantaminen, yhteistyön vahvistaminen, johtamisen ja pedagogisen osaamisen parantaminen sekä tutkimuksella tuettu yhteiskunnallinen keskustelu.

”Pääpaino on siinä, että saadaan eri koulutusasteet toimimaan ja keskustelemaan laajasti keskenään”, Auramo selventää. ”Yksi jo olemassa oleva esimerkki on Kuopiossa, jossa kaikki ovat saman katon alla ja musiikkiluokatkin tiivisti mukana toiminnassa. Samaa tarvittaisiin muuallekin Suomeen.”

Auramon mukaan musiikkikoulutuksen rintamalla on nähty tarve työnjaon selkeyttämiselle ja toiminnan yhteiselle kehitykselle. ”Haluamme myös tuoda julkiseen keskusteluun esille musiikin hyvinvointia edistävää puolta ja turvata musiikinopetuksen moninaisuutta, mahdollistaen yhtä lailla sekä elinikäisen harrastamisen että huippuammattilaiseksi kehittymisen.”

Musiikin perusteiden opetus on kokenut suuren muutoksen, kun teoriasta on tullut käytäntöä. © Pirkanmaan musiikkiopisto

 

Mikä olisi musiikin PISA-testi?

Raportti ei niinkään keskity opetettaviin sisältöihin, ovathan esimerkiksi taiteen perusopetuksen tämänhetkiset opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2017. ”Tietopohjaa muiden asteiden todellisuudesta täytyy kuitenkin lisätä, esimerkiksi vastaako soitonopettajankoulutus musiikkioppilaitosten oppilaitten tarpeita”, Auramo sanoo. ”Siellä tarvitaan yhä enemmän monipuolisuutta opettajalta.”

Visiotyön vastausten perusteella eri koulujen, opetusasteiden ja tyylien välisestä kuppikuntaisuudesta halutaankin päästä eroon.

”Yhteistyö mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja parantamisen ilman, että välttämättä tarvitaan lisäresursseja, esimerkiksi tarjoamalla yhteisiä kursseja tai yhteisen orkesterin. Näin vapautuu väkeä ja rahaa muualle opetukseen.”

Miten sitten toimenpiteiden toteutumista ja onnistumista tulisi mitata? Voiko suomalaisessa musiikinopetuksessa olla laatukriteerit?

”Meillä ei ole mittaristoa kansainväliseen vertailuun, mutta yhtenä mittarina voidaan pitää vaikka sitä, mikä on kotimaisten ja ulkomaisten hakijoiden suhde orkesterien koesoitoissa”, Auramo ehdottaa. ”Tai sitä, miten Suomessa musiikkiopinnot ovat paljon vähemmän varallisuudesta riippuvaiset kuin monessa muussa maassa.”

Santeri Kaipiainen