Mahdollisuus eikä uhka

Uusien opetussuunnitelmien myötä äänensä kuuluviin saavat lapset, joille on luontaista ilmaista itseään keksimällä omaa musiikkiaan. © Anu Saikko

 

Musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmien uudistaminen on musiikin perusteiden opettajille mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.

 

Uudet musiikin perusopetuksen OPS-perusteet heijastuvat musiikkioppilaitoksissa lähes kaikkeen tekemiseen. Mutes ry:n eli Teoria ja säveltapailupedagogien puheenjohtaja Marjatta Airola katsoo, että uudistus on hänen ammattikunnalleen mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.

”Oppilas voi uudistuksen myötä löytää oman tiensä ja osaamisensa entistä useampien vaihtoehtojen joukosta. Toki näin iso muutos voi aiheuttaa pelkoja, mutta minä näen tilanteen valoisana: meillä on nyt mainio tilaisuus kehittää pedagogiikkaa ja opettajuutta.”

Airola on osallistunut Mutes ry:n edustajana Taiteen perusopetusopetusliiton järjestämään Luotsi-koulutukseen. Siinä koulutetaan musiikkioppilaitosten rehtoreita ja opettajia luotseiksi, jotka tukevat OPS-perusteiden jalkauttamista käytännön opetustyöhön. Koulutus jatkuu kevääseen asti.

Luotsi-koulutuksen anti vastaa hyvin esille jo nousseihin kysymyksiin ja auttaa oman opetussuunnitelmatyön liikkeellelähdössä. Erinomaisessa paketissa on paljon valmista ja suoraan sovellettavaa.”

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Jussi-Pekka Aukia

1 KOMMENTTI

  1. Onko pyörä keksitty uudelleen?

    Rondossa 11/2017 käsiteltiin taiteen perusopetuksen uusia ops-perusteita. Ne monilta osin väljempine raameineen antavat tervetulleita mahdollisuuksia muokata opintosisältöjä siten, että ne huomioivat paremmin oppilaiden yksilöllisiä tarpeita niin mahdollisten jatko-opintojen kuin elinikäisen harrastamisenkin näkökulmasta. Tähän tarpeeseen vastaa myös uusi syventävien opintojen lopputyö. Oppilaitosten niukkenevat resurssit ja olemassa olevat toimirakenteet luovat toki omat realiteettinsa. Haasteita uusien ops-perusteiden toteutukseen luovat välillisesti myös korkeakouluopetukseen kohdistuvat leikkaukset.

    Mielestäni pari jutussa esitettyä väitettä kaipaa kommenttia. Taiteen laajaa perusopetusta antavat oppilaitokset toimivat pääosin julkisrahoitteisesti ja niiden toimintaa ohjaavat lait ja asetukset. Taideoppilaitoksen toiminnan perusta on siis pääosin samankaltainen kuin yleissivistävässä koulussa. Tältä pohjalta on kokolailla harhaanjohtavaa puhua oppilaista asiakkaina.

    Oppilasarvioinnin osalta syntyy se käsitys, että uusien ops-perusteiden myötä pyörä on keksitty uudelleen ja että tähän asti arviointi on huitaistu lonkilta. Näinhän ei suinkaan ole. Jo vuoden 2002 ops-perusteet tarjoavat mahdollisuuksia paljon monipuolisempaan oppilasarviointiin kuin mitä monissa oppilaitoksissa on käytössä.

    Esimerkkinä Tampereen konservatorion päättösuoritukset jousisoittimissa: päättösuoritus on jaettu valmistavaan osaan ja konserttiin, joiden yhteiskesto on noin 45 minuuttia. Päättösuorituksen arviointi kestää yleensä puoli tuntia ja tehdään pääosin oppilaan ja arviointiryhmän (oma opettaja on jäsenenä) keskusteluna. Tämän lisäksi oppilas saa myös kirjallisen palautteen.

    Olli-Pekka Karppinen
    alttoviulunsoiton lehtori, ops-tiimin jäsen
    Tampereen konservatorio