Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

 

Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan kehitysjohtaja on Eeva Mäkinen.

Kuopion konservatorio on veturina Itä-Suomen Hyvinvointivoimalassa, jossa kehitetään kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluja monialaisena yhteistyönä.

 

Yhteiskunnallinen muutos ei tapahdu vain hankkeita tekemällä. Pitää pystyä muuttamaan rakenteita. Silloin tarvitaan monen toimijan laaja-alaista yhteistyötä, jossa hankkeet voivat kylläkin toimia välineenä yhteistyön kehittämisessä ja uusien käytänteiden aikaan saamisessa.

Itä-Suomen Hyvinvointivoimalassa kehitetään kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluja yhdeksän ison toimijan yhteistyönä. Koko laaja-alaisen konsortion veturi on Kuopion konservatorio. On sinänsä merkittävää, että hyvin erilaisia toimijoita yhdistävän konsortion johtoon on lähtenyt musiikkioppilaitos.

”Kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluja tuotetaan sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja kulttuurialojen välisenä yhteistyönä. Taustalla on paitsi tarve lisätä alueen asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia myös halu huolehtia osaavan työvoiman jaksamisesta ja saatavuudesta maakunnassa. Hyvinvointivoimalassa edistetään näihin palveluihin liittyvää osaamista ja vahvistetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä”, Hyvinvointivoimalan kehitysjohtaja Eeva Mäkinen kertoo.

Mäkinen on itse taustaltaan muusikko. Hän on toiminut aikaisemmin Kuopion konservatorion pianonsoitonopettajana ja suorittanut sekä filosofian tohtorin että musiikin maisterin tutkinnot.

Haasteiden mittavuutta ei voi aliarvioida, koska Hyvinvointivoimala on ottanut tavoitteekseen yhteiskunnallisen muutoksen. Kyse on uudesta tavasta ajatella, toimintakulttuurin muutoksesta, uudistuneesta koulutuksesta ja työelämästä, yhteiskehittämisestä – sanalla sanoen uudesta tavasta tehdä työtä.

 

Uusi tapa tehdä työtä

Uusi tapa tehdä työtä on Hyvinvointivoimalan toiminta-ajattelun ydinkäsite. Kyse on siitä, että yhdistellään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eri alojen osaamista. Monialaisissa hyvinvointipalveluissa kulttuuriosaaminen integroidaan osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen koulutusta, toteutusta ja johtamista, sekä vastavuoroisesti sosiaali- ja terveysalojen elementtejä liitetään kulttuurialojen koulutuksiin. Näin syntyy uutta moniammatillista osaamista ja toimintakulttuuria. Vähitellen alkaa myös syntyä kysyntää monialaisille hyvinvointipalveluille.

Sosiaali- ja terveysalojen työntekijät saavat koulutusta taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien sekä oman harrastuneisuuden tai aiemman koulutuksensa hyödyntämiseen osana omaa työtään.

”Moni on saattanut esimerkiksi osallistua nuorena taiteen perusopetukseen. Tällöin he voivat saada aiemmin oppimansa taidot uuteen käyttöön”, Eeva Mäkinen kertoo.

 

Kulttuurihyvinvoinnin portaat

Hyvinvointivoimalassa on kehitetty Kulttuurihyvinvoinnin portaat, missä taide ja kulttuuri integroituvat koulutukseen ja työelämän kehittämiseen. Systeemin toteuttamisessa käytäntö ja toimintamallin kehittäminen kulkevat rinta rinnan. Uusi osaaminen ja eri toimijoitten yhteinen ymmärrys syntyvät luontevimmin käytännön tekojen kautta.

Portaiden 1–3 palveluja tarjoavat muun muassa kunnat, yhdistykset ja järjestöt, sekä vapaaehtoiset toimijat. Näiden tasojen toiminnot sisältyvät esimerkiksi Kuopion konservatorion ja Ingmanin ammattiopiston perustehtävään.

Portaiden 4 ja 5 välinen askel on voimalan kova ydin. Portaalla 4 tapahtuu eri alojen välinen yhteistyö koulutuksessa ja työelämässä. Toiminnan keskiössä ovat yhteiskehittäminen, uudet työnkuvat, kuntoutumista edistävä toiminta ja erilaiset terapiat. Portaalla 5 toiminta vakiintuu, jolloin kulttuuritoiminnot ovat pysyvästi osana sosiaali- ja terveyspalveluja.

Portaat 1–3 voivat toteutua vielä harrastajatason toiminnoissa, mutta portailla 4 ja 5 toimivat eri alojen ammattilaiset. Kun Hyvinvointivoimalassa on tällä hetkellä toimijoina yhdeksän merkittävää pohjoissavolaista organisaatiota, kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

”Kaikki lähtee ylimmän johdon sitouttamisesta. Aluksi haasteellisinta oli yhteisen ymmärryksen löytäminen. Se edellyttää, että ’puhutaan samaa kieltä’. Toiminnan alussa oli avattava taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. On myös ymmärrettävä toisen osapuolen tarpeita. Näkökulmia on niin monia.”

 

Kulttuurisotea ja muita hankkeita

Hanketoiminta on usein uudenlaisen toiminnan käynnistämisen tapa, ja Hyvinvointivoimala onkin ollut käynnistämässä ja toteuttamassa varsin kunnianhimoisia hankekokonaisuuksia.

Takuulla-hankeperheen (8 kpl) pilotoinnit aloitettiin jo vuonna 2012. Niissä on hankittu uutta osaamista ja kehitetty ennaltaehkäiseviä, terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaalista osallisuutta edistäviä hyvinvointipalveluja. Piloteissa kulttuuria on integroitu mm. neuvolaan, päiväkoteihin, kouluihin, sairaalaan, yhdistyksiin sekä palvelukeskuksiin. Ne ovat olleet samalla henkilöstön täydennyskoulutusta.

Kulttuurisote on strateginen hanke ja merkittävä kansallisen yhteistyön edistäjä kulttuurihyvinvointityössä. Hankkeessa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Keskeinen tavoite on turvata kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

Parasta Pohjois-Savoon! on koulutushanke. Koulutusorganisaatioiden 12 asiantuntijaopettajaa kouluttavat hankkeessa mukana olevien yritysten henkilöstöä hyödyntämään työssään taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä, omaa harrastuneisuuttaan sekä mahdollista aiempaa koulutustaustaansa. Tavoitteena on Hyvinvointivoimalan vision mukainen uusi tapa tehdä työtä. Kun joustavat työnkuvat mahdollistavat sen, että työntekijät saavat hyödyntää esimerkiksi omaa harrastuneisuutta, työhyvinvointi lisääntyy, työurat pitenevät ja asiakastyytyväisyys paranee.

Koulutustoiminnan rinnalla on käynnistetty koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö tutkintoon johtavien koulutusten sisältöjen suunnittelemiseksi.

 

Nyt taotaan, kun rauta on kuuma

Kuinka eri toimijat kulttuuri-, sosiaali- ja terveysaloilla ovat ottaneet Hyvinvointivoimalan uuden tavan tehdä työtä omakseen? Onko epäilijöitä, vai onko maaperä hedelmällinen uudistuksille?

”Nyt on tämän aika! Kulttuurihyvinvointihan on näkyvästi esillä myös kansallisesti”, Eeva Mäkinen sanoo innostuneena. Hän on hyvin tietoinen myös Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Turun AMK:n Taideakatemian taiteen soveltavan käytön ja kulttuurihyvinvoinnin koulutuksista, joista oli artikkeli “Taide on osa hyvää elämää” Rondossa 3/2019.

”Teemme yhteistyötä esimerkiksi Turun AMK:n Taideakatemian hallinnoiman Taikusydän-hankkeen kanssa.”

Myös rahoitusten hakemisen kannalta on osoittautunut hyvin käteväksi, että Hyvinvointivoimalassa on yhdeksän erilaista toimijaa.

”Aluksi rahoitusten hakemisessa oli ongelmana, että uudenlainen yhteistyömalli ei sopinut rahoittajien perinteisiin kategorisointeihin. Nyt olemme todenneet, että konsortion yhdeksästä erilaisesta organisaatiosta aina joku sopii parhaiten rahoituksen hakijaksi tai hankkeen hallinnoijaksi”, Eeva Mäkinen kertoo.

Jyrki Lähteenmäki