Utelias ja moneen suuntaan kurottava kamariohjelma oli paikkaus, jonka Taavi Oramolta osasi odottaakin

Taavi Oramo © Tero Ahonen

Arvio: Tapiola Sinfonietta Live 17.4.2020. Taavi Oramo, tenori, klarinetti, elektroniikka; Turkka Inkilä, shakuhachi, elektroniikka; Saku Mattila, oboe, elektroniikka; Matleena Nyman, piano; Tiina Paananen, viulu; Pasi Kauppinen, alttoviulu; Mikko Pitkäpaasi, sello. Tabakova, Inkilä, Leinonen, Aho, Tölöläb.

Tapiola Sinfoniettan kauden 2019/20 residenssitaiteilijan Taavi Oramon kokoamassa alkuperäisessä ohjelmassa olisi perjantaina ollut muun muassa orkesteriversio viulisti Meriheini Luodon Metsänpeitto-teoksesta. Eristystoimenpiteiden vuoksi Metsänpeitto supistettiin ensin sooloversioksi ja lopulta peruttiin kokonaan; syytä perumiseen ei mainittu. Pitkän, polveilevan Metsänpeiton korvaajaksi Oramo marssitti elektroakustisen Tölöläb-kollektiivin, jonka jäsen hän itsekin on.

Hienoisia muutoksia koki myös konsertin alkupuoli, joka säilyi vaihtelevuutensa ja harvoin kuullun sisältönsä ansiosta taavimaisena. Britannianbulgarialaisen Dobrinka Tabakovan Insight vuodelta 2002, ”tutkielma jousitrion yhteissoinnista”, sisälsi yllättävän monenlaisia tehoja ja tunnetiloja olematta itsetarkoituksellisen ähkyisä. Vibratottomista vuorottaisten glissandojen kelmeyksistä siirryttiin tonaalis-melankolisempaan suuntaan. Tiina Paanasen, Pasi Kauppisen ja Mikko Pitkäpaaden yhteispeli oli sulavaa kuultavaa, ja soolo-osuuksista paistoi hiottu ilmaisullisuus.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi