Musica nova: Balderin salissa soi taidokas ja monitulkintainen melankolia

Pekka Kuusisto, Nadia Sirota ja Markus Hohti. © Maarit Kytöharju

Arvio: Trio Kuusisto-Sirota-Hohti, Balderin sali 3.2.2019. Dessner, Mazzoli, Muhly, Lindberg, Oliveros.

Musica novan kolmas päivä käynnistyi kamarikonsertilla, joka ammensi oivaltavasti festivaalin teemoista: luvassa oli niin transatlantiikkaa kuin dialogejakin. Kansainvälisellä kentällä operoivien Pekka Kuusiston ja Markus Hohdin seuraksi saapunut yhdysvaltalainen alttoviulisti Nadia Sirota on kerännyt laajaa jalanjälkeä sekä arvostetun nykysäveltäjistön teoksia kantaesittäen että taidepopin tähtitekijöiden albumeilla vieraillen. Myös teosten taustalla häilyi siltoja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä: Bryce Dessnerin Tuusula oli sävelletty Meidän festivaalin aikaan 2016, ja Magnus Lindbergin Maguey de Tlalcoyote puolestaan Santa Fé’ssä New Mexicon osavaltiossa. Dialogisuutta henkivät myös useammassa sooloteoksessa solistin soittoparina olleet ääninauha tai eloelektroniikka, samoin konsertin aloituksena (ja lopetuksena) yleisön kanssa yhdessä tehty Pauline Oliverosin Tuning Meditation, jonka kuuntelu/ääntely (jossa säännöt tuottavat ilkikurisesti aivan yhtä sattumanvaraisia lopputuloksia kuin täysi vapaus) loi pelkkiä alkuaplodeja ja niitä seuraavaa hiljaisuutta vastaanottavaisemman mielentilan.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Santeri Kaipiainen