Johannes Piirron Lutosławski-tulkinta oli täsmäohjuksen lailla iskevä käyntikortti

Johannes Piirto loisti solistina. © Kaapo Kamu

Arvio: Radion sinfoniaorkesteri 30.1.2019. Duncan Ward, kapellimestari, Johannes Piirto, piano. Schönberg, Lutosławski, Beethoven.

Radion sinfoniaorkesterin kiitelty ja palkintoehdokkuuksinkin noteerattu Witold Lutosławski –teema jatkui tammikuun lopulla säveltäjän myöhäistuotantoon kuuluneen, vuosina 1987–88 valmistuneen pianokonserton myötä. Toisin kuin Lutosławskin keskivaiheen radikaalimmat työt, nostaa pianokonsertto hattua teostyypin traditiolle – sekä romantiikan ajan kuuluisille konsertoille että Prokofjevin ja Bartókin näkemykselle teostyypistä. Romantiikan rajaa koskettivat myös muut ohjelman teokset: Arnold Schönbergin juuri ennen 1900-luvun alkua valmistunut Verklärte Nacht on säveltäjän romanttisen kauden loppupuolen teos, joka kromatiikan laajalla käytöllä enteilee jo tulevaa atonaalisuutta, ja Ludwig van Beethovenin viides sinfonia puolestaan jatkoi klassisten muotorakenteiden uudistamista ja ei-sanallisen tarinallisuuden tuomista instrumentaalimusiikkiin, ennakoiden tulevaa musiikillisen romantiikan aikaa.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Santeri Kaipiainen