Barokin ja burleskin yhdistelmä oli yllättävän epäprovokatiivinen – ja yllättävän hauska

Anna-Maija Oka, Milla Mäkinen, Kaisamaija Uljas, Maija Lampela, Sini Vahervuo ja Armi von Vep. © Gustav Larsson

Vanhan musiikin yhtye Detrituksen ja burleskitaiteilija Armi von Vepin näyttämöllisellä konsertilla Ave Virgo, Ave Vos halutaan tekijöidensä mukaan ”tutkia ja ottaa kantaa siihen, miten suhtautuminen naisen kroppaan ja seksuaalisuuteen sekä naisen asemaan taiteessa ja yhteiskunnassa on muuttunut Neitsyt Marian ajasta tähän päivään”. Luutisti Kaisamaija Uljaan ideoima konsepti koostuu kahdentoista Maria-aiheisen keskiajan ja barokin laulun yhdistämisestä neljään neo-burleskinumeroon; lisäksi esityksiin liittyvät yleisökeskustelut ja vieraskirjoittajien esseemuotoinen blogi. Rondo julkaisi aiemmin viikolla tekijöiden haastattelun. 

Suomen kaltaisessa maallistuneessa yhteiskunnassa, jonka luterilaisessa kulttuuriperinnössä Marialla ei ole erityistä palvonnan tai esikuvan roolia, ei konsepti provosoi niin paljon kuin se voisi jossain toisaalla, varsinkin kun sekä vanhan musiikin että etenkin burleskin harrastajat ja seuraajat lienevät sieltä kansankunnan vapaamielisemmästä päästä, ja nykytaiteessa on nähty monta astetta rajumpaakin muurahaispesien sorkintaa. (Subjektiivisen) provokaation tunnun poissaolo mahdollisti kuitenkin Teatteri Universumissa 8.9. nähdyn esityksen tarkkailun uudenlaisen ilmaisullisen yhdistelmän kontekstina – joka osoittautui loppujen lopuksi yllättävän kiltiksi.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Santeri Kaipiainen