Arvio: Parsifal valloitti Turun kiihkeänä

Suomalaisen laulutaiteen legendoja: Matti Salminen ja Karita Mattila kiitoksissa Klingsoria laulaneen Robert Borkin (vas. ) kanssa. Kuva: Seilo Ristimäki

Wagnerin Parsifalin konserttiesitys oli tämän vuoden Turun musiikkijuhlien päätapaus. Turun filharmoninen orkesteri vastasi Ville Matvejeffin johdolla oopperahaasteeseen iskevän väkevällä soitolla, joka vyöryi konserttitalon kylpyhuonemaisessa akustiikassa korviahuumaavana, kuitenkin kultivoituneena. Orkesterin panos oli näyttävän solistikaartin arvoinen.

Suomalaisen Wagner-laulun kannalta asetelma oli jännittävä: Matti Salminen lauloi bravuurirooliaan Gurnemanzia, jota tuskin enää montaa kertaa tekee, kun taas Karita Mattila debytoi Kundryna. Mattilan edellinen Wagner-roolidebyytti, muutama vuosi sitten ohjelmaan otettu Sieglinde, tuntui ainakin Radion sinfoniaorkesterin kanssa vuosi sitten syksyllä lauletun esityksen perusteella jonkinlaiselta riskiltä, ja suoritus jätti hoippuvan vaikutelman. Kahtiajakautunut, kirottu Kundry istui selvästi tukevammin, ja Mattila sai iskettyä hurjan ilmaisutahtonsa Kundryn ytimeen, tämän tuskaan, ikävään, rikkinäisyyteen.

Teemana oli kotimainen osaaminen. Matti Salminen takasi kokemuksellaan aidon Parsifalin hengen ja otti paikkansa kertojahahmona. Myös Juha Kotilaisen kokeneisuus Titurelina toi arvovaltaa. Waltteri Torikka säväytti Amfortaan roolissa.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Auli Särkiö-Pitkänen

Parsifal Turun konserttitalossa 12.8. klo 14, ensimmäinen esitys 10.8.