Ajaton Händel-oratorio oli taitava ja paikoin virkistävä, mutta pohjimmiltaan yllättävän perinteinen

Oratorion solistit Maria Erlacher, Marian Dijkhuizen, Nino Aurelio Gmünder ja Marie Luise Werneburg harjoituksissa Nürnbergissä. © Folkert Uhde.

Georg Friedrich Händelin (1685-1759) nuoruudenoratorio Il trionfo del Tempo e del Disinganno, suomennettuna Ajan ja järjen äänen voitto, ei ole jäänyt samanlaiseksi barokin kauden nimiteokseksi kuin säveltäjän myöhemmät italialaiset oopperat tai englanninkieliset oratoriot. Suomalaisen barokkiorkesteri tarttui kuitenkin teokseen yhteistyönä Nürnbergin urkuviikkojen kanssa, ja Nürnbergissä viime kesäkuussa kuultu produktio saapui eilen myös Helsingin Johanneksenkirkkoon. Iso rooli toteutuksessa oli Ilka Seifertin ja Folkert Uhden konseptisuunnittelulla ja ohjauksella – ei vähiten siksi, että Uhdella on ollut läheinen suhde teokseen jo pitkään [ja ilmeisesti on ollut koko tuotannon primus motor –toim. huom].

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Santeri Kaipiainen