Ludwig van Beethoven

Ludwig van Beethoven: 32 muunnelmaa c-molli WoO 80, Kuusi muunnelmaa F-duuri op. 34, Eroica-muunnelmat op. 35, Yhdeksän muunnelmaa aariasta ’Quant’è più bello’ Paisiellon La molinarasta, Kuusi muunnelmaa aariasta ’Ne cor più non mi sento’ Paisiellon La Molinarasta, Seitsemän muunnelmaa God Save the Kingistä, Viisi muunnelmaa Rule Britanniasta. Angela Hewitt, piano. Hyperion CDA68346.

Monet Beethovenin vaikuttavimmista muunnelmista syntyivät osaksi pianosonaatteja tai jousikvartettoja, poikkeuksena myöhäiskaudella syntyneet Diabelli-muunnelmat pianolle. Angela Hewitt on koonnut levylleen tunnetuimmat Beethovenin muista pianovariaatioista, ei silti läheskään kaikkia. Muunnelmamuoto istuu hänen loogiselle ajattelutavalleen ja ripeille sormilleen hyvin. Tunnetuimpiin kuuluvissa c-molli-muunnelmissa korostuu sukulaisuus barokkiin, staccato-painotteinen kosketus ja maltilla annosteltu mollidraama.

Eroica”-muunnelmat etenevät iloisina ja huolettomina ennen laajaa viimeistä muunnelmaa, jossa Hewitt syventyy mietiskelemään läpi käymäänsä. Pohdintojen tuloksena syntyy hyvin jäsennelty finaalifuuga. Hyväntuuliset muunnelmat Paisiellon La Molinara -oopperasta edustavat kevyempää tyyliä, samoin variaatiot patrioottisista brittisävelmistä. Niitä piristää Beethovenin humoristinen ote, jonka seurauksena Proms-konserteissa kritisoitu Rule Britannia – englantilaisen imperialismin symboli – kuulostaa varsin vaarattomalta. Äänitys imartelee Hewittin Fazioli-pianon helmeilevää sointia, jota ei tämän jälkeen kuulla: Berliinin Jesus-Christus-kirkon levytyssessioiden jälkeen piano putosi kantajilta korjaamattomaan kuntoon.

Antti Häyrynen