Gál

Hans Gál: Suite concertante alttoviululle ja orkesterille, Divertimento viululle ja alttoviululle, Sonaatti alttoviululle ja pianolle, Trio oboelle, viululle ja alttoviululle. Hanna Pakkala, alttoviulu, Reijo Tunkkari, viulu, Takuya Takashima, oboe, Irina Zahharenkova, piano. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Sakari Oramo. Toccata Classics TOCC0535

Unohdettujen säveltäjien esiin kaivamiselle omistautunut Toccata-levymerkki on muutaman vuoden ajan julkaissut itävaltalaissyntyisen Hans Gálin kamarimusiikkia ja aloittaa nyt oman sarjansa tuotteliaan säveltäjän alttoviulumusiikista. Ensimmäinen julkaisu on toteutettu suomalaisvoimin lämmöllä ja herkkyydellä.

Juutalaistaustainen Gál pakeni natsivainoa Englantiin, jossa jatkoi uraansa. Pitkän elämänsä varrella Gál pysyi kaiken aikaa uskollisena sävelkielelleen, jota voisi luonnehtia uusklassismiksi ilman tyyliin usein kuuluvaa viileyttä. Sen sijaan Gálin musiikki on kullanhohtoisen hyväntahtoista ja tunteikasta. Se voisi tuntua pinnallisen harmittomalta tai silkalta eskapismilta ilman syvältä kumpuavaa viisauden tunnetta, joka antaa musiikille humaanin ja erityislaatuisen rehdin sävyn, etenkin säveltäjän elämänvaiheiden valossa.

Konserttomainen Suite concertante (1949) on levyn parasta antia. Hanna Pakkala fraseeraa Gálin laulavia linjoja kauniisti, ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin rehevä mutta raikas sointi sopii Gálin hyväntuuliseen leikkisyyteen. Divertimentossa (1969) on eleganttia huumoria, oboe-viulu-alttoviulu-triossa (1941) taas Gálille ominaista suloista pastoraalisuutta.

Auli Särkiö-Pitkänen

JAA
Edellinen artikkeliFaltin ym.
Seuraava artikkeliMozart