Gabrieli ym.

Quattro violini a Venezia. Giovanni Gabrieli, Salomone Rossi, Biagio Marini, Dario Castello, Giovanni Fontana, Giovanni Buonamente, Marco Uccellini, Francesco Cavalli. Clematis, johtajina Stéphanie de Failly ja Brice Sailly. Ricercar RIC404.

 

Toccata. Claudio Merulo, Giovanni Picchi, Girolamo Frescobaldi, Jan Pieterszoon Sweelinck, Johann Jacob Froberger, Johann Caspar Kerll, Dietrich Buxtehude, Johann Adam Reincken, Johann Sebastian Bach. Andrea Buccarella, cembalo. Ricercar RIC407.

Ricercar-merkki tunnetaan hyvin taustoitetuista ja huolella tuotetuista vanhan musiikin levyistään. Tässä on kaksi esimerkkiä oivaltavasta ohjelmasuunnittelusta ja sen viimeistellystä toteutuksesta kansikuvia ja esittelytekstejä myöten.

Quattro violini a Venezia esittelee viulun kehitystä soolo- ja yhtyesoittimena 1600-luvun Venetsiassa. Clematis-yhtye näyttää itsenäisen soitin- ja kamarimusiikin juuret Uccellinin, Giovanni Gabrielin, Marinin, Rossin, Buonamenten ja päätteeksi Cavallin teoksissa, jotka huokuvat löytämisen riemua. Teokset ovat sonaatteja, canzoneja tai sinfonioita – otsikoilla ei ole väliä, ainoastaan barokkisäveltäjien kisaavalla halulla näyttää, että näillä välineillä kaikki on mahdollista. Ranskalaisyhtye pursottaa runsaudensarvestaan säkenöivää soittoa tuutin täydeltä.

Italian toccare tarkoittaa koskettamista tai vaikkapa tökkäämistä. Barokin toccata tarkoitti alun perin improvisoitua ja hanakasti virtuoosiseksi yltyvää musiikkia kosketinsoittimille. Andrea Boccarella on varustautunut neljällä Philippe Humeaun 1600-luvun mallien mukaan rakentamalla cembalolla ja soittaa pienimuotoisen mutta värikkään toccatan historian Claudio Merulosta (1533-1604) Johann Sebastian Bachiin (1685-1750).

Barokkinen runsaus ja rajattomuus on jälleen punaisena lankana, mutta levyltä erottuvat myös eri kehityslinjat Italiassa ja hollantilaisen Sweelinckin kautta Saksaan. Levyn päättävä Bachin Toccata BWV 912 on kaksi kertaa muita laajempi. Sen merkitys korostuu Boccarellan näyttäessä räiskyvin ottein, kuinka Frescobaldista päädyttiin Frobergerin, Buxtehuden ja Reinckenin kautta Bachin kontrapunktiseen suurenmoisuuteen. Vaikka levyn ote on opettavainen, lopputulos on ennen kaikkea viihdyttävä.

Antti Häyrynen

JAA
Edellinen artikkeliBach
Seuraava artikkeliKärki & Bergström