Bach

 Johann Sebastian Bach: Das wohltemperiertes Clavier I. Keith Jarrett, piano. ECM 481 8016.

Jazzpianisti Keith Jarrettin rakkaus Bachin musiikkiin on ollut kestävää, ja hänen studiolevytyksensä (1987) Das wohltemperiertes Clavierin ensimmäisen kirjan preludeista ja fuugista on vakuuttanut, ettei kyse ole ollut pintapuolisesta ihastuksesta. Jazzklarinetisti Benny Goodman piti aikoinaan tarkoin erillään swing-soittonsa ja poikkeamiset klassiseen ohjelmistoon. Taideohjelmistossa hänen soittonsa oli kurinalaisen objektiivista, putsattua jazzin omaperäisyyksistä. Samoin on laita Jarrettin, jonka mukaan Bachin musiikki on niin hyvin sävellettyä, että oikeissa käsissä se soittaa itse itsensä.

Sen seurauksena hänen studiolevytystään Bachin preludeista ja fuugista leimaa hienoinen akateemisuus, mutta nyt ECM on julkaissut hänen samoihin aikoihin (1987) New Yorkissa tekemänsä konserttitaltioinnin. Ero ei ole päätä huimaava, mutta silti olennainen. Konserttitilanteessa Jarrett on rahtusen nopeampi, vapaampi ja inspiroituneempi. Soittoa leimaa elastinen virtuoosisuus ja huolellisuus, jossa jokaista nuottia kohdellaan tasaveroisesti. Vaikutelma on edelleen objektiivinen, musiikin ajatonta suurenmoisuutta korostava, mutta kirkastunut aiemmasta pidättyvyydestä. 24:n preludin ja fuugan jälkeen kajahtavat suosionosoitukset kertovat, että Jarrett on tehnyt matkansa vuorovaikutuksessa elävien ihmisten kanssa.

Antti Häyrynen

JAA
Edellinen artikkeliBach
Seuraava artikkeliGabrieli ym.