Segerstamin mehevää Mahleria

Gustav Mahler: Sinfonia nro 4. Essi Luttinen, mezzosopraano, Turku filharmonia, johtajana Leif Segerstam. Alba ABCD 454.

Mahlerin neljättä sinfoniaa on pidetty hänen sinfoniasarjansa keveimpänä ja klassisimpana teoksena, mutta siltä se ei Leif Segerstamin ja Turku filharmonian levytyksessä kuulosta. Tämä on hidasliikkeisin kuulemani Mahlerin G-duuri-sinfonia, mutta vilkaisu esitysmerkintöihin (nicht eilen, ohne Hast, poco adagio, Sehr behaglich) ei tyystin torju tätä tulokulmaa. Turku filharmonian luoma saundimaailma on mehevä ja sooloissaan yksilöllinen. Segerstamin verkkaiset tempot tuntuvat painottavan musiikin sadunomaisia piirteitä.

Scherzossa tanssillinen poljento ja satiiriset viitteet tuntuvat katoavan, mutta hidas osa tuntuu ihmeelliseltä vaellukselta kansanrunojen Wunderhorn-maisemassa. Finaalissa Essi Luttisen soolo kuulostaa enemmän äidin kuin lapsen taivasnäyltä, mutta ei sekään ihan väärin ole. Joka tapauksessa levyssä kyse on hyvin persoonallisesta tulkinnasta – äärimmäisemmästä kuin Segerstamin aiemmassa levytyksessä Tanskan Radion sinfoniaorkesterin kanssa – jolla on sijansa mainstream-esitysten rinnalla.