Pietro Locatelli

Pietro Locatelli: Viulukonsertot op. 3/9, 11, & 12 L’Arte del violino. Ilja Gringolts, viulu, Suomalainen Barokkiorkesteri. BIS-2445.

Pietro Locatellin (1695–1764) kahdentoista viulukonserton kokoelma L’Arte del violino julkaistiin vuonna 1733, eikä viulunsoitto ollut enää entisellään. Hän ei ollut barokin ainoa virtuoosinen viulistisäveltäjä, vaan taisteli paikastaan Tartinin, Nardinin, Veracinin, Manfredinin ja muiden kanssa. Kamppailun tuloksena Locatellin ”Viulun taiteesta” tuli tulevaisuusloikka, jossa viulusta irrotettiin ennen kuulemattoman korkeita säveliä, kaksoisotteita ja sormia venyttäviä intervalleja. Ne oli esitettävä italialaisella temperamentilla ja bravuurilla, joka ennakoi Paganinin esiinmarssia vuosikymmeniä myöhemmin. Kolmiosaiset konsertot Locatelli varusti kadenssimaisilla soolokapriiseilla (Capriccioso), jotka ovat hyvinkin voineet inspiroida Paganinia.

Vaativuutensa vuoksi L’Arte del violino ei ole päätynyt usein levylle. Elisabeth Wallfisch levytti 1990-luvun alussa pirteästi koko opuksen, mutta kuulostaa kesyltä verrattuna Ilja Gringoltsiin. Täysiverisenä, Paganininsa tuntevana virtuoosina Gringolts lataa Locatellin musiikkiin demonista paloa ja asiaankuuluvaa akrobaattista fyysisyyttä. Suomalainen Barokkiorkesteri on hyvin mukana ja herkistyy hitaissa osissa myötäelävään continuosoittoon. Ehkä orkesteriosuutta olisi voinut jäsennellä pitemmällekin, mutta valokeila on päättäväisesti suunnattu solistin viihdyttävään kieputukseen. Kohokohtana on kokoelman viimeinen konsertto, Il Laborinto Armonico, jonne on Locatellin mukaan ”helppo päästä, vaikea tulla ulos”. Järvenpään kirkossa äänitetylle levylle olisi mahtunut neljäskin konsertto.

Antti Häyrynen

JAA
Edellinen artikkeliJoseph Haydn
Seuraava artikkeliGustav Mahler