Huojentavaa surua

Melancholia: John Wilbye, William Byrd, Cesare Tudino, Carlo Gesualdo, Pomponio Nenna, Orlando Gibbons, Luca Marenzio, Luzzasco Luzzaschi. Les Cris de Paris, johtajana Geoffrey Jourdain. Harmonia mundi HMM902298.


Josquin des Prez: Miserere, Déploration sur le mort d’Ockeghem, Nimphes, In principio, Absolve quae sumus, Planxit autem David, De Profundis, Pater noster. Nicolas Gombert: Musae Jovis. Capella Amsterdam, johtajana Daniel Reuss. Harmonia mundi HMM 902620.

Mustan sapen aiheuttamaksi oletettu melankolia – enemmän raskasmielisyys kuin alakulo – innoitti myöhäisen renessanssin säveltäjiä harmonisiin ja soinnillisiin aluevaltauksiin. Les Cris de Paris -yhtyeen kokoelma madrigaaleja ja motetteja kartoittaa kielteisten tunteiden hekumallisuutta Gesualdon viiltävistä riitasoinnuista Thomas Tomkinsin madrigaaliin, jossa sydänsurujen valituksesta kasvaa reipasta musisointia.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Antti Häyrynen