Variaatio

Variaatio, eli muunnelma, on musiikin keskeisimpiä ja käytetyimpiä tapoja luoda muotoa, edetä.  Variaatioita, tai varioimista, siis muunelmia ja muuntelemista,  kuullaan kaikkialla musiikissa. Sonaateissaja sinfonioissa, oopperoissa ja pikkukappaleissa, etenkin myös teoksissa, joiden nimi voisi kuulua: “Teema ja 12 muunnelmaa”, “Muunnelmia Mozartin teemasta” tai “9 muunnelmaa Paisiellon aariasta”. Passacaglia ja Chaconne ovat eräänlaisia muunnelmateoksia nekin.

Muunnelmateokset- ja sarjat olivat varsin suosittuja Mozartin ja Beethovenin ajan Wienissä, kun klassinenselkeys ja melodian itsenäisyys säestyksestä koettiin erityisinä hyveinä. Onnistuneen muunnelmasarjan tunnistaa siitäkin, että teema, jota sitten muunnellaan, jää helposti mieleen, vaikka säveltäjän aina vain mielikuvituksellisemmat temput uusine rytmeineen vieraantuvat siitä joskus hyvinkin etäälle. Usein teemoina käytettiinkin tunnettuja aarioita tai kansansävelmiä, joten muunnelmista tuli ikään kuin säveltäjän kommentteja ja näkökulmia tähän teemaan tai lauluun.  Parodiointi tai vitsailukaan ei ollut aivan tavatonta.

Useat muunnelmateokset ovat syntyneet myös säveltäjien ystävyyden eleinä toisiaan kohtaan: kun kollega oli keksinyt hyvän teeman, saattoi toinen tekaista siitä muunnelmia ja nimetä variaatiosarjan alkuperäisteeman säveltäjän mukaan. Melodioiden tai teemojen lainaaminen ei tuohon aikaan ollut lainkaan paheksuttavaa, vaan ihan luonnollista ja yleinen tapa.

Tunnettuja muunnelmateoksia ovat mm. Bachin Goldberg-muunnelmat, Beethovenin Diabelli- ja Eroica-muunnelmat, Aulis Sallisen 3. jousikvartetto eli muunnelmia Peltoniemen Hintriikin surumarssista sekä vaikkapa Mozartin muunnelmat ranskalaisesta kansanlaulusta, joka nykyisin taidetaan tuntea parhaiten aakkoslauluna. Tusinan verran muunnelmia tästä rallatuksesta meille soittaa Clara Haskil.

JAA
Edellinen artikkeliMarraskuu: Viikon henkilö
Seuraava artikkeliAsteikko