Asiantuntija vastaa: Onko Gregorianin kaavuissa kaupallisuuden tahra?

Kuva: earMUSIC.
Kuva: earMUSIC.

Omintakeisella pop-tulkinnallaan ympäri maailmaa ihastuttanut lauluyhtye Gregorian saapuu vierailulle Suomeen. Sakraalilla sävyllään 1990-luvulta asti cover-lauluja levyttänyt yhtye on ilmoittanut, että sen tarina on tullut päätökseensä. Mitä ajattelee musiikin gregorianiikan tutkija tästä saksalaisryhmästä? Rondo otti asian puheeksi Ilkka Taiton kanssa.

Musiikin tohtori Taitto tunnetaan lukuisista tutkimusjulkaisuistaan suomalaisen keskiajan kirkkomusiikin parissa. Hänen työnsä ja harjaantumisensa varassa on ollut se, kuinka pitkälle käsitämme suomalaisen musiikin historian ulottuvan.

Mitkä piirteet Gregorianin musiikkifuusiossa herättävät aidon gregorianiikan kannalta keskustelua?

“Itse asiassa tuollainen toiminta ei ole ongelma edes niille harvoille katolisille yhteisöille, jotka käyttävät yhä rituaaleissaan perinteistä yksiäänisyyttä. Ajatellaan, että jos jokin on hyväksi todettua, se ei voi pilaantua peukaloinnista tai sovituksista. Eiväthän säilyneet lähteet miksikään muutu. Sitä paitsi, koska emme kuitenkaan voi tietää menneisyyden esitystapoja emmekä ääntämyksen vaihtelua eri kielikunnittain, voimme vain todeta: totuus on olemassa, mutta emme tiedä mikä se on. Joten vapaasti vaan laulamaan ja yrittämään parastaan!”

Miten kuvailisit Gregoriania laadullisesti? Ryhmällä on ihmisiin ilmeinen vaikutus musiikin koskettavuuden kautta, mutta onko laulaminen oppineen kuuloista tutkijan korvaan?

 

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Gregorian: Final Chapter -kiertue Helsingin Kulttuuritalossa 29. helmikuuta ja Lahden Sibeliustalossa 1. maaliskuuta.

Lue keskiaikaiseen lauluun erikoistuneen Hilkka-Liisa Vuoren haastattelu pian ilmestyvästä lehdestä (Rondo Classic 3/2016).