Valssin pyörteissä

Johann Strauss nuorempi: Tonava kaunoinen op. 314

Anders Zornin maalaus Valssi (1890), tuo onnistuneesti esille valssin eroottisen luonteen ja sitä pidettiin aluksi jopa säädyttömänä tanssina.

Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti kuullaan 1.1. ilman yleisöä mutta jälleen yli 90 maassa televisioituna. Konsertin johtaa Riccardo Muti. Perinteet ovat voimissaan, ja encore-osasto alkaa maailman tunnetuimmalla valssilla.

 

Tonava on Euroopan toiseksi suurin joki; sitä suurempi on Volga Venäjällä. Tonava virtaa kymmenen valtion ja neljän pääkaupungin läpi halkaisten maanosan Saksan Alpeilta Mustalle merelle. Yli kolmekymmentä sivujokea rakentavat vesireittien verkoston, joka kattaa suuren osan itäistä Eurooppaa ja ulottuu kanavien kautta Reiniin ja Atlantille.

Tonava oli aikoinaan Rooman valtakunnan koillisraja, ja sen hallinnasta ovat vuorollaan taistelleet unkarilaiset, puolalaiset, itävaltalaiset, ottomaanit ja venäläiset. Joessa on virrannut myös veri, sen yli ovat pyyhkineet Napoleonin armeijat, kaksi maailmansotaa ja kylmän sodan jakolinja. Intohimojen laineet ovat lyöneet niin etnisissä konflikteissa kuin kansoja yhdistävässä kulttuurissa.

Joen matka lännestä itään on symbolinen. Se kuvastuu Euroopan unionin laajentumisessa Saksasta Itävallan (1995), Slovakian ja Unkarin (2004) kautta Romaniaan ja Bulgariaan (2007) sekä Kroatiaan (2013). Serbialla on hakemus vetämässä ja Moldova – jolla on puolisen kilometriä joen pohjoisrantaa – assosiaatiosopimus. Vastakkaiseen suuntaan kulkevat pakolaiset.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi