Parisuhde pattitilanteessa

Béla Bartók: Herttua Siniparran linna

Gustave Doren piirustus ”Siniparta”.

 

Mitkään tähdet eivät ole yhtä kaukana toisistaan kuin kaksi sielua.” Nuori Béla Bartók (1881–1945) lisäsi vuonna 1908 Béla Balázsin runosäkeen ensimmäisen viulukonserttonsa käsikirjoitukseen, jonka hän lähetti rukkaset saatuaan viulisti Stefi Geyerille. Geyer piti käsikirjoituksen, joka tuli julkisuuteen vasta hänen kuoltuaan vuonna 1956.

Bartók ei jäänyt tuleen makaamaan. Vuonna 1909 hän vei 16-vuotiaan oppilaansa Márta Zieglerin kävelylle, kosi ja palautti tämän kotiinsa laillisesti vihittynä vaimona. Mártasta tuli Bartókin sihteeri ja puhtaaksikirjoittaja, joka seurasi säveltäjätutkijaansa kansanmusiikin keräysmatkoille Algeriaa myöten.

Márta jakoi miehensä katsomukset, unitaristisen kristillisyyden ja naturismin, joka ärsytti naapureita pariskunnan voimistellessa alasti puutarhassaan. Vuonna 1911 Bartók omisti Mártalle yksinäytöksisen oopperansa Herttua Siniparran linna (A kékszakállú herceg vára). Mártan mukaan suuri osa oopperasta oli sävelletty aurinkoa ottaessa pelkissä aurinkolaseissa.

Vuonna 1915 Bartók ihastui 15-vuotiaaseen runoilijattareen Klára Gombossyyn, sävelsi joukon tämän runoja, mutta tuli torjutuksi. Tuloksettomaksi jäi myös yritys valloittaa nuori viulistitähti Jelly d’Arányi, joka suostui esittämään Bartókin hänelle säveltämiä viulusonaatteja. Toinen vaimo löytyi jälleen omien oppilaiden joukosta. Vuonna 1923 42-vuotias Bartók saattoi 19-vuotiasta Ditta Pásztorya pianotunnilta, kosi yllättäen ennen kotiovea ja antoi kolme päivää aikaa vastata. Avioiduttuaan Ditta Pásztory-Bartók omisti elämänsä säveltäjämiehelleen, joka testamenttasi hänelle kolmannen pianokonserttonsa.

Béla Bartók toisen vaimonsa Dittan kanssa. Avioliitto kesti säveltäjän kuolemaan saakka ja Ditta omisti elämänsä säveltäjämiehelleen.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Antti Häyrynen