Idän lumo ja uhka

Nikolai Rimski-Korsakov: Sheherazade op. 35

Naisen asema haaremeineen oli orientalismia edustavassa taiteessa usein ongelmallinen. Naiset kuvattiin idealisoiden, mutta todellisuudessa naiset olivat lähes orjan asemassa. Heidän ainut tehtävänsä oli miellyttää ja palvella miestään.

Naisen asema on täysin alistettu. Hänen toimintansa on kokonaan rajoittunut kodin piiriin… Hän ei peitä kasvojaan yhtä huolellisesti kuin Venäjän Turkestanissa, mutta kuitenkin näkee vain harvoin nuoren naisen huntu silmiltä heitettynä. Naisen sivistys on vielä alemmalla asteella kuin miehen, ja hänen eristetyn elämänsä aiheuttama arkuus tehostaa vielä hänen tietämättömyyttään.” (Mannerheim Kashgarissa)

 

Eversti Gustaf Karlovits Mannerheim pohti syyskuussa 1906 naisen asemaa Keski-Aasiassa. Kyseessä oli tutkimusmatkaksi naamioitu sotilastiedusteluretki, johon Venäjän yleiskunnan päällikkö evästi Mannerheimia: ”Kuvitelkaa olevanne armeijan komentaja. Miettikää, miten toimisitte, jos alue pitäisi miehittää.”

Eurooppalaisten Aasia-suhdetta on aina luonnehtinut kaksinaismoraali. Toisaalla on eksoottinen ja arvoituksellinen itä, vanhan kulttuurin ja viisauden lähde. Toisaalla on taloudellisten ja strategisten mahdollisuuksien voimapoliittinen aarreaitta. Molempien perässä ovat seikkailleet niin Mannerheim kuin Indiana Jones.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus Kaukoitää kohtaan kasvoi tappiollisen Krimin sodan (1853-56) jälkeen. Niin myös säveltäjien: Mili Balakirevin Islamey (1869) ja Tamara (1879), Aleksandr Borodinin Keski-Aasian aroilta (1880) ja Ruhtinas Igor (1887), sekä monet Modest Mussorgskyn itämaisaiheiset teokset kartoittivat samoja strategisia alueita.

Merikadetti Nikolai Rimski-Korsakov (1844-1908) aloitti vuonna 1863 liki kolme vuotta kestäneen maailmanympäripurjehduksen klipperi Almazilla ja joutui Balakirevin etäopetukseen. Pitkillä legeillä oli aikaa säveltää, lueskella ja tutkiskella mm. Balakirevin antamia itämaisia sävelaiheita.

Meri sai säveltaiteen haalistumaan: Ajatukset muusikon tai säveltäjän urasta katosivat vähitellen, kaukaiset maat alkoivat kiehtoa minua”, nuori Rimski kirjoitti opettajalleen. Kaukaisten maiden lumo tuntui yhä, kun Rimski matkalta palattuaan antautui säveltäjän uralle. Valtameri velloo taustaelementtinä vuonna 1888 valmistuneessa orkesterisarjassa Sheherazade, jossa tarinoiden kertojana on nainen.

Orientalismi oli keskeinen 1800-luvun lopun taidesuuntaus, jossa unelmien itä sai eksotisoivan asun.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi