Tekeekö Kokkola pienen kaupungin suuren virheen?

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on aarre kapungilleen. Ymmärtävätkö Kokkolan päättäjät tämän?

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria uhkaava yhdeksän prosentin tukileikkaus on järkyttänyt musiikkimaailmaa. Kokkolan kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtaja Stina Mattilan esitystä ensi viikolla. Joukko nimekkäitä kapellimestareita ja muusikoita julkaisi eilen adressin orkesterin toimintaa vaarantavien leikkausten perumiseksi.

Adressiin voisi laittaa nimensä koko Suomen musiikkielämä, sillä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on ainutlaatuinen yhteisö. Se on Suomen orkestereista ainut yhden miehen, Juha Kankaan luoma, ja vaikka hän onkin jo väistynyt sen johdosta ja muusikot itsenäistyneet, väkevä persoonallisuus kuuluu yhä sen soitossa.

Kokkolalle orkesteri on tavallaan lahja, sillä sen syntyhistoria on erikoinen. Se löysi yhteisen sävelensä ja aloitti kauaskantoiset projektinsa jo Kankaan koulimana oppilasorkesterina. Kun kaupunki 1980-luvulla lisäsi siihen asti runko-orkesterina toimineen Kokkolan orkesterin vakansseja, kamariorkesterin muusikot saivat niitä, ja näin kokoonpano saatiin pitkän työn tuloksena vakinaistettua.

Ero on selvä: kun muissa kaupungeissa orkesteritoiminnan lähtökohta on ollut kunnallinen instituutio, jolle haettiin sisältöä, Kokkolassa ensin luotiin sisältö ja sitten vasta rakenteet. Tinkimätön musiikki edellä -periaate on ollut soitossa kuuluvilla koko orkesterin historian ajan.

Kaupungilleen kamariorkesteri on tullut edulliseksi, sillä se on pieni mutta taiteelliselta painoarvoltaan paljon kokoaan isompi. Sen Kokkolalle tuomaa mainetta ei voi mitata rahassa.

Pieni orkesteri on samalla kaikkein haavoittuvaisin. Vakansseissa ei ole leikattavaa, jos soitto ylipäätään on aikeissa jatkua. Yhdeksän prosentin leikkaus puree siis itse konserttitoimintaan ja avustajiin. Ilman puhaltajia valtava osa muuten sopivasta ohjelmistosta jää soittamatta. Ilman solisteja ja vierailijoita ei hyväkään orkesteri pärjää.

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on ennenkin joutunut taistelemaan kaupungissaan resursseista, mutta ei näin suuressa määrin. Päättäjät ovat ymmärtäneet sen arvon. Vuosi sitten kaupunginjohtajaksi tullut Stina Mattila ei sitä tunnu ymmärtävän.

En yhtään epäile, etteikö kaupungilla ole tarve leikkauksille, mutta Kokkola ei sentään ole mitään kuihtuvaa syrjäseutua vaan yritteliästä aluetta, jossa pienteollisuus kukoistaa. Orkesteriin on varaa, jos niin halutaan. Sitä paitsi tukien leikkaus laskisi myös valtionosuuksia, joten säästövaikutus jäisi pienemmäksi.

Viime aikoina on julkisuuteen tullut useita esimerkkejä siitä, miten taantuvat kaupungit ovat saaneet kulttuuriin satsaamalla lisää nostetta. Esimerkkinä on Britannian Hull. Kulttuuri lisää vipinää ja houkuttelee koulutettuja osaajia. Niiden myötä saapuvat myös sijoittajat.

Mitä ihmettä Keski-Pohjanmaalla tapahtuu? Viime keväänä Kaustinen hätkähdytti koko maan suunnittelemalla Näppäritoiminnan lopettamista ja samalla Mauno Järvelän ainutlaatuisen elämäntyön tuhoamista. No, siinä tapauksessa adressit purivat, ja suunnitelma kumottiin. Nyt ollaan Kokkolassa torpedoimassa Juha Kankaan elämäntyötä.

Onko uuden sukupolven tai muualta muuttanut päättäjäjoukko kadottanut kokonaan näköpiiristään seudun pitkät perinteet ja arvot ja viemässä sitä kohti junttilaa?

Se ei kannattaisi, sillä mitä olisi Kokkola ja koko seutu ilman kulttuuria? Toivottavasti kaupunginhallitus ja -valtuusto ymmärtävät tämän ja peruvat leikkaukset.

Harri Kuusisaari

 

2 KOMMENTIT

    • … eikä tuo 2 euroa ole edes tarpeeksi takaisin tuonnissa.
      “Täällä Jalasjärvellä löytyy kulttuurin tekemisen paloa ja talkoointoa jopa suurmusikaalin verran: koko 50 hengen kuorojoukko on lähes kokonaan hyviä paikallisia harrastajia, solistit toki palkattuja ammattilaisia, 64-henkisessä orkesterissa n. puolet on ammattilaisia ja toinen puoli valtionapua saavien oppilaitosten pitkälle edenneitä oppilaita. Suomen musiikkioppilaitosjärjestelmä on muiden maiden taholta arvostettu erittäin korkealle, eikä ole sattumaa, että se tuottaa hienoja muusikoita ja kapellimestareita. Tämä on vaatinut pitkäjänteistä vuosikymmenten työtä ja kasvua sekä alueellista kattavuutta koko Suomessa, niin että lapsilla ja nuorilla on ensin tasapuolisesti mahdollisuuksia saada opetusta muuallakin kuin suurissa kaupungeissa. Kulttuurilla on valtava merkitys siitä nauttiville, mutta sillä on myös aivan valtava merkitys ihmisen kasvussa!”
      KOKKOLAN KAMARIORKESTERI ON KEHITTYNYT TÄTÄ KAUTTA KASVAEN, JA OSOITTANUT VALTAVAN AMMATTITAITONSA ja MERKITYKSENSÄ KOKO MAAILMALLE! Voiko yksi ymmärtämätön “tuore kaupunginjohtaja” tämän tuhota? NÄIN EI SAA TAPAHTUA! Kiitos Harri Kuusisaari artikkelistasi ja asian todellisen laidan esille tuomisesta!