Vapauden ääni

 

”En ole koskaan sukeltanut omaan soittooni niin syvälle kuin korona-aikana.” Conrad Tao © Heikki Tuuli

Conrad Tao edustaa internetissä varttunutta ja populaarikulttuurin kyllästämää sukupolvea, mutta se ei ole yhtään pois uskosta taidemusiikin voimaan. Säveltäminen, improvisaatio ja muiden taiteiden kanssa työskentely ovat yhtä luonteva osa hänen ilmaisuaan kuin pianoklassikkojen soittaminen.

 

Radion sinfoniaorkesterin alkuvuoden tärkein solistivieras oli amerikkalainen pianisti ja säveltäjä Conrad Tao, 26, joka ehti tammikuun lopussa paikalle parahiksi ennen uusia matkustusrajoituksia ja niiden tuomaa Suomi-blokkia.

RSO:n mainosteksteissä Tao kuvailtiin taiteilijana, ”joka muovaa klassisen musiikin tulevaisuutta”. Itse hän ei tällaista missiota niskoilleen ota, mutta on hänessä paljon sellaista, joka luo siltaa perinteestä nykypäivään – ja päinvastoin, sillä ohjelmissaan hän usein lähestyy klassikkoja nykymusiikin suunnalta.

Luovuus ja vapaus mutta samalla tarkka muodon hallinta kuuluivat hänen esityksistään RSO:n kanssa kahdessa konsertissa, jotka lähetettiin ilman yleisöä. Beethovenin neljännessä pianokonsertossa hän viritti jännitteen unenomaisen reflektion ja dynaamisen rytmiikan välille. Hän myös improvisoi omat kadenssinsa. Toisena iltana yksinäisyyden tematiikka Andrew Normanin Suspendissa sopi hyvin mustana ammottavan salin apeuteen.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta vuoteen, kun Conrad Tao pääsi soittamaan orkesterin kanssa tai ylipäätään kuuli orkesteria isossa akustisessa tilassa. Yleisön puuttuminen ei silti vähentänyt yhtään adrenaliinin määrää.

Olin oikeastaan yllättynyt siitä, miten oikealta konsertilta tämä tuntui. Kun vihreä äänitysvalo syttyi palamaan, aloin jännittää siinä kuin aina ennenkin. Beethovenin neljäs konsertto alkaa mysteerillä pianon soittaessa yksin, ja tämä sisäinen tila rakentui luontevasti. Ehkä jossain ulospäin suuntautuvammassa teoksessa yleisön läsnäoloa ja reaktioita olisi kaivannut enemmän”, hän kertoo.

Viimeisen vuoden aikana olen soittanut live-striimauksia ja nauhoituksia yksin kotoani sekä muiden muusikoiden kanssa eri ympäristöistä. Lockdown oli epätodellista; aika ikään kuin muuttui sulavaksi, ja päivät olivat samanlaisia. Kaipuu lavalle teki minut epätoivoiseksi, mutta en ole koskaan sukeltanut omaan soittooni niin syvälle kuin tänä aikana. Toivottavasti näistä introspektiivisista hetkistä jää jotain ammennettavaksi myös tulevaisuudessa.”

Conrad Taon visiitti Radion sinfoniaorkesterissa piti olla kokonainen pienoisfestivaali, mutta se kutistui kahteen solistinumeroon ja konserttiin orkesterin puhaltajien kanssa. © Heikki Tuuli

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi