Uutisia Rondosta 1-2019

Salonen ja Vänskä liikkeessä

 

Säveltäminen kuuluu Esa-Pekka Salosen tehtäviin San Fransiscon sinfoniaorkesterin johtajana. Tässä hän säveltää iPadin avulla.

Säveltäjä ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen ilmoitti väistyvänsä lontoolaisen Philharmonia Orchestran kapellimestarin tehtävästä kauden 2020-2021 jälkeen, ja seuraavana päivänä julkaistiin tiedote Salosen kiinnityksestä San Francisco Symphonyn seuraavaksi ylikapellimestariksi Michael Tilson Thomasin väistyessä tehtävästä vuonna 2020, 25 vuoden pestin jälkeen.

Kesällä 60 vuotta täyttänyt Salonen on johtanut Philharmonia Orchestraa vuodesta 2008, jonne hän siirtyi johdettuaan Los Angeles Philharmonicia 17 vuotta. The Guardian kiittelee Philharmonian nostaneen Salosen kaudella tasoaan, panostaneen etenkin 1900-luvun alkupuolen teoksiin ja olleen digitaalisten kokeilujen eturintamassa. Uutta ylikapellimestaria etsitään. Toisena päävierailijana Philharmonialla on Santtu-Matias Rouvali.

San Franciscoa ei yleensä mielletä osaksi sinfoniaorkesterien maailmanlaajuista huippukärkeä, vaikka Tilson-Thomas onkin nostanut sen profiilia ennakkokuulottomana ja paljon nykymusiikkiakin soittavana orkesterina. Jotta diili Salosen kanssa syntyi, onkin orkesterin täytynyt tarjota jotain poikkeavaa. Lähtö Los Angelesista liittyi vähintään osittain haluun keskittyä enemmän säveltämiseen, ja Lontoon-pesti vähensikin Salosen hallinnollisia töitä ja mahdollisti tuotteliasta sävellysaikaa. The New Yorkerin mukaan Salosen uuteen sopimukseen kuuluvat myös sävellystilaukset häneltä.

Salonen kertoo New Yorkerin haastattelussa San Francisco Symphonyn tulleen hänen juttusilleen elokuussa BBC Promsin yhteydessä. “Keskustellessamme minulle alkoi tulla se sama olo kuin ihmissuhteissa, kun joku haluaa sinut täysin omana itsenäsi, eikä vaatien ‘tykkään tuosta puolesta, mutta muutu tuossa’. He halusivat minut sellaisena, mitä edustan, ja sallivat minulle mielikuvituksen vapauden”, Salonen lausui lehdelle.

Häneltä odotetaankin uusia näkökulmia niin ohjelmasuunnittelussa, konsepteissa kuin orkesterin kommunikatiivisissa mahdollisuuksissa. Salonen on nimennyt taiteelliseen työryhmään sellaisia itseään nuorempia nimiä kuin säveltäjät Nico MuhlyEsperanza Spalding ja Bryce Dessner, viulisti Pekka Kuusisto, huilisti Claire Chase, sopraano Julia Bullock ja tekoälytutkija Carol Reiley. Virtuaaliteknologian sovellusten parissa viihtyvä Salonen oli New York Timesin mukaan heittänyt Chaselle muun muassa seuraavanlaisia visionäärisiä kysymyksiä: “Entä jos meillä olisi kaksitoista sormea? Tai neljä kättä? Millaista musiikkia silloin tulisi?” New Yorker mainitsee myös Salosen kiinnostuksen tuoda musiikki tuntoaistin ja apuvälineiden kautta kuulo- ja liikuntavammaisten ulottuville.

Helsingin Sanomille Salonen paljasti, että häntä oltiin pyydetty sekä Chicagon sinfonikkojen että Pariisin oopperan johtoon, mutta hän kieltäytyi molemmista. Salosen sitoumuksiin Kansallisoopperassa uusi kiinnitys ei vaikuta. Hän johtaa Wagnerin Ringin 2019–21. Tällä kevätkaudella hän johtaa myös uudelleen ohjelmistoon tulevan Debussyn Pelleas ja Melisande -oopperan neljä esitystä 23.–31.5.

Osmo Vänskän suunnitelmista Minnesotan pestin jälkeen ei ole tietoa.

Heti tämän uutisen jälkeen Osmo Vänskä ilmoitti aikeestaan jättää Minnesotan orkesterin taiteellisen johtajan tehtävänsä vuosien 2021-22 kauden jälkeen. Hän ei ole vielä kertonut jatkoaikeistaan, eikä orkesteri ole toistaiseksi nimennyt uutta kapellimestaria hänen seuraajakseen. Vänskä onkin todennut, että mikäli orkesterilla on vaikeuksia löytää hänelle sopivaa seuraajaa, on hän valmis jatkamaan hätävarana.

Vänskä (s. 1953) aloitti tehtävänsä Minnesotan orkesterin kapellimestarina 2003. Kausi on ollut taiteellinen menestys Beethoven– ja Sibelius-levytyksineen ja kiertueineen. Lisäksi otsikoihin nousi muusikoiden ja hallinnon erimielisyydestä johtunut työsulku vuosina 2013-2014, jossa Vänskä asettui muusikkojen puolelle ja erosi tehtävästään. 16 kuukauden työsulun ratkettua Vänskä allekirjoitti uuden sopimuksen orkesterin kanssa.

Santeri Kaipiainen

 

Paciuksen vedenneito-ooppera palaa

Fredrik Paciuksen ooppera Die Loreley pääsee esiin viiden esityksen verran Aleksanterin teatterissa 11. tammikuuta lähtien. Tuotanto on Helsingin oopperayhdistyksen. Esityspaikka on sama kuin teoksen kantaesityksellä vuonna 1887.

Kapellimestarina on Mikk Murdvee ja ohjaajana Ville Saukkonen. Rooleissa ovat Saara Kiiveri, Tero Harjuniemi, Kaisa Näreranta, Tero Halonen, Kristjan Moisnik ja Henri Uusitalo. ”Epookkipuvut ja mustanpuhuvat lavaste-elementit antavat Loreley-myytille goottilaisen kauhuromantiikan vivahteen”, tuotannon tiedotteessa luvataan. Lavastus on Tinde Lappalaisen ja puvut Hanna Hakkaraisen suunnittelemia.

Teos perustuu saksalaiseen kansantarinaan. Heinrich Heine teki siitä runon, jota mm. Schubert ja Liszt ovat säveltäneet. Oopperan sävellystyötä tarjottiin ensin Mendelssohnille, mutta hän ehti kuolla ennen työn aloittamista. Spohrin oppilaana ollut Pacius tarttui aiheeseen, ja musiikissa on kuultavissa niin Mendelssohnin, Weberin kuin Wagnerin Lentävän hollantilaisen vaikutusta. Myös Alfredo Catalani on tehnyt samanaiheisen oopperan 1890.

Loreley on korkea kallio Reinin itärannalla. Alkuperäinen kansantarina kertoo Loreley-nimisestä merenneidosta, joka istuu kalliolla ja yrittää lumota laulullaan joella ohi matkustavia ihmisiä, houkutella nämä kuolemaan. Oopperaversiossa hän on majatalon pitäjän tytär, joka tultuaan rakastettunsa pettämäksi tekee sopimuksen Reinin henkien kanssa, että he yrittävät auttaa häntä kostossa, ja samalla hänestä tulee osa heidän joukkoaan.

 

Barokkioopperan huippua Turussa

Turun musiikkijuhlat tuo varaslähtönään 2. kesäkuuta kansainvälisen tuotannon Händelin oopperasta Agrippina. Kolmatta kertaa festivaalilla vieraileva venetsialainen Il Pomo d’Oro -barokkiensemble ja solistit esittävät Agrippinan konserttiversion Turun konserttitalolla osana kiertuetta, joka vie yhtyeen Luxembourgiin, Madridiin, Barcelonaan, Pariisiin ja Lontooseen. Solisteina ovat aikamme kysytyimpiin kontratenoreihin kuuluva Franco Fagioli, bassobaritoni Luca Pisaroni, kontratenori Jakub Józef Orlinski, sopraano Kathryn Lewek, kontratenori Xavier Sabata, basso Andrea Mastroni ja baritoni Biagio Pizzuti. Agrippinan roolissa on 26-vuotias amerikkalaismezzo Samantha Hankey.

 

RSO:lle kaksi Emma-ehdokkuutta

Musiikkituottajat ry:n vuosittain järjestämän Emma-gaalan ehdokkaat on julkistettu. Klassisen musiikin listalle on päässyt kaksikin Hannu Linnun johdolla tehtyä Radion sinfoniaorkesterin albumia: toisella on Sebastian Fagerlundin teoksia, toisella Witold Lutosławskin 1. ja 4. sinfonia. Palkintoehdokkaina ovat myös Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin Pehr Henrik Nordgren -levytys A Finnish Elegy, kitaristi Otto Tolosen italialais-argentiinalaisten säveltäjien teoksista koostuva Retratos sekä pianisti Risto-Matti Marinin suomalaisten nykysäveltäjien soolopianoteoksia esittelevä Sixth Sense.

Jazz-ehdokkuuden saaneet albumit ovat Emma Salokosken & Ilmiliekki Quartetin Ligger du fortfarande i sängen, Hot Herosin Folkjazz from Finland, Jori Huhtala Trion Jori Huhtala 3, Mopon Mopocalypse sekä Timo Lassyn Moves. Etno-Emmasta kisaavat Teho.-viuluduo sekä seuraavat albumit: saamelaisyhtye Soljun Odda Áigodat, edellisen tavoin äiti–tytär-duo Sansin Kulku, viulisti-laulaja Päivi Hirvosen Alku sekä Enkel-yhtyeen We are Enkel.

Kriitikoiden valinta -listan ehdokkaina ovat feministinen rap-artisti Adikia, Lac Belot’n debyyttialbumi Abracadabra!, Ruusut-yhtyeen albumi Ruusut, The Holyn albumi Daughter sekä muitakin palkintoehdokkuuksia kahminut Vestan esikoisalbumi Lohtulauseita.