Urheilun soiva historia

 

Joukkovoimisteluesitys Suomen voimistelun suurkisoissa Stadionilla 1938. 1920-luvun loppupuolesta lähtien voimisteluesityksiä on toteutettu varta vasten sävelletyn voimistelumusiikin tahtiin.

Kun seuraa urheilua, ei voi olla huomaamatta, että tapahtumat ovat täynnä musiikkia. Pesäpallo- tai jalkapallo-ottelun yhteydessä saattaa ilmaan kajahtaa myös vanhoja perinteikkäitä marsseja, kuten Vanhat Toverit tai Kwai-joen sillan marssi. Jo 1900-luvun alussa musiikin avulla tuettiin urheilua sen tehtävässä kasvattaa elinvoimaisia kansalaisia.

 

Ensimmäiset kansalliset laulu- ja soittojuhlat Suomessa järjestettiin Kansanvalistusseuran toimesta vuonna 1884. Nämä juhlat mielletään useimmiten nimenomaan ”laulujuhliksi”, mutta tutkijat Kerstin Smeds ja Timo Mäkinen ovat huomauttaneet, että urheilusta tuli varhaisessa vaiheessa luonteva osa laulujuhlien ohjelmaa.

Ensimmäiset voimisteluseurat perustettiin 1870-luvulla, mutta urheiluliikkeeltä puuttui keskusjärjestö. Koska urheilu- ja musiikkiliikkeiden aatteelliset tavoitteet olivat yhteneväiset, yhteistyö niiden välillä oli laulujuhlien kontekstissa luontevaa. Keskeisenä pyrkimyksenä oli kansalaisten sivistäminen, raittius sekä kansan yleinen eheyttäminen. Musiikilla ja urheilulla oli tärkeä rooli myös samaan aikaan yleistyneissä raittius-, nuoriso-, VPK- ja työväenliikkeissä, ja paikallisia juhlia kutsuttiinkin usein laulu-, soitto- ja urheilujuhliksi.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi