Tulevaisuus on lähellä kuulijaa

Riikka Talvitie maskeerattuna Kylmän maan kuningattareksi. Kalevala-aiheisessa radio-oopperassa Pohjolan emäntä joutuu väistymään puolukasta syntyneen, keinohedelmöityksellä alkunsa saaneen lapsen tieltä. Voiko taiteilija taiteellaan hallita maailmaa? © ILMARI FABRITIUS / YLE

Pyysimme kahta säveltäjää visioimaan, miltä seuraavien vuosikymmenten musiikki voisi kuulostaa. Esiin nousi niin yhteistekijyys kuin teknologian vaikutus musiikin kuuntelemiseen. Uuden musiikin toivotaan vaikuttavan ihmisiin ja yhteisöihin, herättävän ajatuksia ja tunnereaktioita.

 

Uusi vuosituhat alkoi Rondossa pohdinnoilla musiikin tulevaisuudesta. Kun nyt 17 vuotta myöhemmin lukee säveltäjien visioita vuoden 2000 ensimmäisestä numerosta, suurin osa ennustuksista on toteutunut: taiteiden, musiikin lajien ja kulttuurien väliset rajat ovat hämärtyneet, tasavireisyys on haastettu ja teknologia on muuttanut niin säveltämisen keinoja, soivia sisältöjä kuin musiikin levittämistäkin.

Miltä tulevaisuus näyttää tämän päivän säveltäjille? Laajakuva ei ole muuttunut: Jukka Tiensuu unelmoi Rondossa vuonna 2000, että 1900-luku voisi jäädä viimeiseksi vuosisadaksi, jolloin kuolleiden säveltäjien musiikki on nykymusiikkia tärkeämpää, ja uuden musiikin vaikuttavuuden lisääntymistä toivovat säveltäjät myös vuonna 2017. Jotta tämä toteutuisi, muutoksia tarvitaan.

Eetu Ranta-aho ja Riikka Talvitie ovat kuitenkin toiveikkaita. Uudella musiikilla pyyhkii hyvin. Ilmapiiri vapautuu koko ajan, musiikki elää ja uudistuu. Toisin kuin Tiensuu, jonka mielestä yleisön ajatteleminen ei kuulu säveltäjän tehtäviin, he nostavat kommunikaation, vaikuttamisen ja keskustelun herättämisen musiikin tärkeiksi tehtäviksi. Toisin kuin vielä 20 vuotta sitten, yhä harvempi säveltäjä näkee teoksensa suljettuna, omalakisena maailmana. Vuorovaikutus ja avoimuus ovat koko ajan tärkeämpiä arvoja.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Auli Särkiö-Pitkänen