Taide on osa hyvää elämää

 

Taide on tullut tärkeäksi toimintamahdollisuudeksi etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Taide voi elää, toimia ja vaikuttaa ihmisten arjessa: työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhusten hoivakodeissa – kaikkialla, missä ihmiset arkeaan elävät.

 

Kun tämän artikkelin kirjoittaminen alkoi, hoiva-alaa raastanut kohu vanhusten hoidon laiminlyönneistä ei ollut vielä noussut lööppeihin. Sitäkin ajankohtaisemmalta tuntuu nyt nostaa esiin taiteen vieminen uusiin yhteyksiin.

Millaisiin tilanteisiin ihmisten arjessa taidetta voidaan viedä ja millä tavalla? Miten ihmisiä voidaan kannustaa nauttimaan taiteesta ja tekemään taidetta, vaikka kaikilla ei ole kokemusta taiteen tekemisestä? Miten ihmisiä rohkaistaan luovuuteen omissa arjen askareissaan? Näitä kysymyksiä on tutkittu jo pitkään, ja taiteen soveltavaan käyttöön järjestetään koulutusta. Yhteiskunta tarvitsee taidetta yhä kipeämmin, koska taiteen merkitys osana hyvää elämää korostuu, kun pelkän taloudellisen kasvun varaan ei hyvinvointia voida enää perustaa.

Tässä jutussa kaksi asiantuntijaa kertoo taiteen soveltavasta käytöstä ja viemisestä uusiin yhteyksiin sekä alan koulutuksesta. Liisa-Maria Lilja-Viherlampi (KT, MuM) toimii Turun AMK:n Taideakatemiassa yliopettajana ja vetää “Taiteen uudet kontekstit” – ylempää AMK-koulutusta. Laura Huhtinen-Hildén (FT, MuM) on Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkikasvatuksen lehtori ja vastaa varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön pääaineesta musiikkipedagogitutkinnossa. Taiteen soveltava käyttö kattaa kaikki taiteen lajit.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Jyrki Lähteenmäki