Seksuaalinen häirintä yleistä musiikkialalla

 

Joulukuun alussa Rondo kysyi musiikin alan ihmisiltä ja harrastajilta, ovatko he kokeneet työssään tai opinnoissaan seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Vastaajista peräti 83 % vastasi kokeneensa seksuaalista häirintää.

Kyselyn tekemiseen vaikutti viime syksynä jyllännyt Me too -kampanja, joka on tuonut ongelman myös musiikin alalla monien tietoisuuteen. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kehittämispäällikkö Riitta Silver on myös huomannut kampanjan vaikutukset työssään.

”Kuluneen syksyn aikana etenkin oikeudelliseen neuvontaan on tullut aiempaa enemmän yhteydenottoja, jotka ovat koskeneet oppilaitoksissa tai työpaikoilla tapahtuneita ikäviä asioita. Monen henkilön kohdalla seksuaalinen häirintä tai seksuaalinen ahdistelu on jatkunut vuosiakin, eikä siihen ole puututtu mitenkään.”

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa (7 §) sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Se ei edellytä fyysistä kontaktia. Se ei ole flirttailua.

Seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa puolestaan rikoslain 20 luvun 5a §:n mukaan koskettelemalla tehtyä seksuaalista tekoa, joka on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos, eli kohteeksi joutuneen henkilön on itse tehtävä rikosilmoitus, jotta asia voi edetä rikostutkintaan.

Rondon kyselyssä vastauksia kertyi varsin runsaasti: yhteensä 106 kappaletta (yksi vastaus hylättiin epäasiallisena).

Vastaajia oli tasaisesti kaikista ikäluokista 18–72 -ikävuoden välillä ja kaikilta musiikin aloilta: mm. muusikoita, musiikkipedagogeja, musiikin opiskelijoita, tuottajia, tutkijoita, teknologeja ja harrastajia. Toiset vastaajista toimivat klassisen musiikin alalla, toiset esimerkiksi pop/jazz-musiikin alalla tai muulla musiikin alalla. 90 % kyselyyn vastanneista oli naisia ja 10 % miehiä.

Vastaajista peräti 83 % vastasi kokeneensa seksuaalista häirintää tai ahdistelua musiikin alalla. Kaikissa tapauskertomuksissa toistuivat monet erilaiset tilanteet ja teot, kuten opetustilanteet, työpaikat, konsertit, aseman väärinkäyttäminen, ulkonäön kommentointi, häiritsevä vitsailu, sopimaton koskettelu, uhkailu, alaikäisiin kohdistuneet teot ja vihjailu töiden saamisesta seksuaalisilla palveluksilla.

 

”Hevosenleikki oli normi”

Naisista jopa 86 % kertoi kokeneensa musiikin alalla seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Jotkut vastaajista mainitsivat kokeneensa, että seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja syrjintä on ollut alalla hyvin yleistä.

Vuosien aikana olen kohdannut niin fyysistä kuin myös sanallista ahdistelua. Musiikkialalla, etenkin 80-luvulla, joutui kestämään kovaakin puhetta kollegoilta, oppi kovettamaan itsensä, hevosenleikki oli normi.—”

Viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen on mahtunut satoja häirintäkertoja.—Noin yleisesti naisia etenkään vielä ennen 2000-lukua ei otettu tosissaan tällä alalla, ja tytöttely oli ihan arkipäivää.—”

Miehistä puolestaan 54,5 % oli kokenut musiikin alalla seksuaalista häirintää tai ahdistelua.

Minua on puristettu haarovälistä pariinkin otteeseen. En ole provosoinut siihen. Se on ollut epämiellyttävää. Molemmilla kerroilla on kyseessä ollut nainen.—”

60 % vastaajista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää tai ahdistelua musiikin alan työelämässä.

Soitin musikaalissa, paussilla kanssamuusikko halusi välttämättä kuljeskella ahtailla käytävillä kanssani, veti väkisin soitinvarastoon, jossa alkoi käydä kiinni suutelemaan ja puristelemaan, pääsin onneksi pois kun huusin että ovi auki heti!”

 

Kourimista, läpsimistä…

59 % vastaajista oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua musiikin opinnoissa. (Prosenttiluvut selittää se, että 40 % valitsi kyselyn kysymyksessä aiheesta molemmat vaihtoehdot eli oli kokenut ahdistelua ja häirintää sekä musiikin työelämässä että musiikin opinnoissa.)

Olin opiskelemassa pedagogiopintojani konservatoriossa, ja olin pitämässä opetustuntia pienen oppilaani kanssa. Oma opettajani oli seuraamassa kyseistä opetustuntia ja jännittyneenä odotin kommentteja opetuksestani pitämäni tunnin jälkeen. Opettajani kommentti oli tämä: ‘Sinähän osaat opettaa aivan loistavasti. En minä oikeastaan opetustasi seurannut vaan katselin sinun kaunista takamustasi koko ajan.’ Kyseinen opettaja käyttäytyi usein vastaavalla tavalla ja aiheutti valtavasti ahdistusta minussa.—”

Joissakin tapauksissa yleisö käyttäytyi epäkunnioittavasti esiintyvää muusikkoa kohtaan esimerkiksi pop/jazz-konsertissa tai juhlissa.

—Keikoilla huutelua ja elehtimistä. Kourimista ja läpsimistä. Rintojen kommentointi on todella yleistä. Myös kesken keikan.”

Muutama vastaaja kertoi, että oli kärsinyt välillisesti esimerkiksi ystäväänsä kohdistuneista teoista tai kuullut alalla tapahtuneista häirintä- tai ahdistelutapauksista.

—Tiedän henkilöitä, jotka häiritsevät seksuaalisesti liki kaikkia naisia. Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut.”

Yksi vastaajista kertoi kokeneensa, että häirintää ja ahdistelua tehneet olivat kuitenkin kaikista tapaamistaan musiikin alan ihmisistä vähemmistö.

—Epäasiallista ulkonäön kehumista / kommentointia, seksistisiä “pikkutuhmia” juttuja, kiusallisia “rakkaudentunnustuksia” keskellä soittotuntia tai työskentelytilannetta jne. Tähän tosin ovat syyllistyneet vain harvat (4–5 henkilöä) opiskelun ja ammatillisen toiminnan yhteydessä kohtaamieni ihmisten suuresta joukosta.”

 

Musiikkileirit vaaravyöhykkeessä

Musiikkileirit, musiikin alan ihmisten illanvietot ja alkoholinkäyttö tulivat toisinaan vastauksissa esille, joko yhdessä tai erikseen.

—Musiikkileirillä kaksi leirin opettajaa tuli koputtamaan yöllä ovelle. Tuhti humalatila kummallakin. Olivat kuulemma miettineet, kumpi heistä saisi minut. Olin tuolloin 15–16 -vuotias, täysin kokematon seksuaalisesti vielä. Sanomattakin selvää, ettei kumpikaan saanut minua.—”

Vastauksissa tuli myös ilmi vaikeneminen tapahtuneesta. Kertomatta jättämisen takana oli mm. tekijän vaikutusvaltainen asema uhriin nähden. Uhri pelkäsi, ettei häntä uskottaisi tai otettaisi enää töihin.

Olin 16-vuotias kun ihailemani aikuinen huippumuusikko juotti minut humalaan, pakotti vessaan ja käytti minua seksuaalisesti hyväkseen. Moni kollegani tietää tapauksen ja monia vastaavia, mutta niistä ei saa puhua ettei klassisen musiikin maine kärsisi.”

Sekä verbaalista että fyysistä (häirintää tai ahdistelua, toim. tarkennus). Keikoilla orkestereissa erityisesti, ja jos halusi, että pyydetään toistekin, piti olla hiljaa asiasta.

”Jotkut eivät ole uskaltaneet tai jaksaneet kertoa kokemuksistaan esimerkiksi työpaikalla, koska ahdistelija on ollut auktoriteettiasemassa oleva henkilö. Näissä tapauksissa tilanne on voinut edetä jopa seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Alisteinen asema suhteessa tekijään ja riippuvuus tämän vaikutusvallasta, päätöksistä ja toimista on voinut vaikuttaa asiasta vaikenemiseen”, Silver kertoo.

 

Myös vakavampia rikoksia tuli ilmi

Kertomuksissa tuli julki myös rikoksia, jotka ylittävät vakavuudessaan häirinnän ja ahdistelun. Vakavimmat kerrotuista tapauksista olivat raiskaus, raiskauksen yritys, seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon.

Muutama vuosi sitten minut yritettiin pakottaa suuseksiin juhlissa. Pääsin tilanteesta jokseenkin ehjin nahoin ulos. Olin mennyt tämän miehen kanssa kahdestaan syrjemmälle, mutta en uskonut, että hän kävisi kiinni.”

Eräs vastaajista oli sitä mieltä, että yksilö voisi itse omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, kokisiko hän häirintää tai ahdistelua.

En ole kokenut häirintää uskoakseni, koska en käyttäydy tai pukeudu niin tai muutenkaan hakeudu sellaiseen tilanteeseen, että yllyttäisin jotakuta sellaisiin aikeisiin. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa: mieti milloin ja missä kuljet, kenen kanssa olet, miltä näytät, mitä sanot ja ajattelet. Nainen voi olla tarvittaessa luotaantyöntävä ja siten välttää ongelmia. Turhaa kaveerausta tai flirttailua vastakkaisten (tai saman) sukupuolen edustajan kanssa kannattaa välttää.”

Tällaisten neuvojen antaminen voi kuitenkin olla vahingoittavaa. Silver korostaa, että tekojen psyykkiset seuraamukset ovat monissa tapauksissa olleet vakavia, ja uhrit jäävät liian usein yksin pelkoineen. Hän neuvoo, että niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissakin pitäisi olla tieto siitä, mistä jokainen uhri helposti voi saada neuvontaa ja apua näissä asioissa.

”Yhteiset pelisäännöt ovat ehdottoman tärkeät niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissa. Kysymys on yhteisistä arvoistamme. Ne sitovat meidät ihmisyyteen ja toisen henkilön kunnioittamiseen.”

•••

Kaikki vastaajien kertomat 86 tapauskertomusta ovat luettavissa kokonaisina Rondon verkkosivuilla www.rondolehti.fi.


 

”Jokainen ilmoitus otetaan vakavasti”

Sibelius-Akatemian dekaani KAARLO HILDÉN ja Kansallisooopperan
ja -baletin pääjohtaja GITA KADAMBI tekevät selväksi sen, minkä
jokaisen oppilaitoksen ja työpaikan pitäisi tehdä: seksuaalinen häirintä
ja ahdistelu eivät kuulu asiaan, varsinkaan työ- ja opiskelupaikalla.

 

Seksuaalista häirintää tai ahdistelua ei suvaita Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa eikä Suomen Kansallisoopperassa. Nollatoleranssia vakuuttavat dekaani Kaarlo Hildén ja pääjohtaja Gita Kadambi.

Tartumme kaikkiin ilmoitettuihin tapauksiin välittömästi. Keskeisiä asioita ovat oppimisympäristön turvallisuus, kannustava ja arvostava ilmapiiri sekä luottamus”, Hildén sanoo.

Seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun on Sibelius-Akatemiassa ja Kansallisoopperassa ehdoton nollatoleranssi. ”Rohkaisemme kertomaan kaikissa tapauksissa.”

Oopperassa ja baletissa on vuodesta 2011 lähtien käytetty Hyvä käytös sallittu -toimintamallia, jossa annetaan ohjeet kiusaamisen ja häirinnän estämiseen sekä mahdollisten tapausten käsittelyyn. Käytössä on myös sisäisen sovittelun malli, jossa henkilöstöpäällikko ja 12 sisäistä sovittelijaa auttavat konfliktien selvittelyssä.

Lisäksi olemme nähneet tärkeäksi kehittää työyhteisön ilmapiiriä psykologisesti turvalliseksi siten, että myös yksittäinen työntekijä uskaltaa itse ilmoittaa, ettei hyväksy mahdollista asiatonta käytöstä. Rohkaisemme heitä kertomaan kaikissa tapauksissa. Keskustelut ovat luottamuksellisia eikä niistä raportoida eteenpäin”, Kadambi kertoo.

Hyvä käytös sallittu -mallissa työntekijä itse ilmoittaa lähimmälle esimiehelle, luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai henkilöstöpäällikölle häirinnästä tai ahdistelusta ja vaatii sen lopettamista. Sitten esimies tai muu em. henkilö selvittää tapahtumien kulun yhdessä asianosaisten kanssa. Mahdollisia nimettömiä ilmoituksia ei valitettavasti pystytä käsittelemään, vaan asia pitää aina selvittää asianosaisten kanssa. Varoitukset ja irtisanomismenettelyt ovat käytössä lainsäädännön mukaisesti.

”Alallemme tyypillinen yksilöopetustilanne on herkkä ja intensiivinen. On hyvä tunnustaa avoimesti epäasiallisen kohtelun riski näissä vuorovaikutustilanteissa.” © WILMA HURSKAINEN

Myös Taideyliopistossa on vuodesta 2015 lähtien ollut käytössä malli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi vaikuttamalla toimintakulttuuriin, kouluttamalla henkilöstöä ja kasvattamalla tietoisuutta siitä, että epäasiallista käytöstä ei suvaita.

Jokainen ilmoitus käsitellään yksilöllisesti, molempia osapuolia kuullaan ja seuraamukset suhteutetaan tapahtuman vakavuuteen. Toimenpiteenä voi olla huomauttaminen, vakavimmissa tapauksissa varoitus tai jopa irtisanominen. Sekä henkilöstölle että opiskelijoille on nimetyt yhdyshenkilöt, joille voi kertoa epäasiallisesta käytöksestä.”

Rondon seksuaalisen häirinnän kyselyn tapauskertomuksissa kävi kuitenkin ilmi, että joissakin organisaatioissa ilmoituksia ei oltu otettu vakavasti tai uhrit eivät uskaltaneet ilmoittaa asiasta.

Myös Taideyliopistossa on huomattu, että kynnys ilmoittaa väärinkohtelusta on monille edelleen liian korkea, ja sitä yritetään aktiivisesti madaltaa. Mm. opetushenkilöstölle ollaan alkuvuodesta järjestämässä ammattietiikan teematilaisuutta, jossa käsitellään myös epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumista.

Alallemme tyypillinen yksilöopetustilanne on herkkä ja intensiivinen ja asettaa sen vuoksi erityisiä vaatimuksia ja haasteita opettajalle. On hyvä tunnustaa avoimesti epäasiallisen kohtelun riski näissä herkissä vuorovaikutustilanteissa ja käsitellä asiaa opettajien ja opiskelijoiden kanssa säännöllisesti”, Hildén painottaa.

Kyselyn vastauksissa seksuaalista häirintää ja ahdistelua oli myös joskus tapahtunut joidenkin oppilaitosten ja työpaikkojen ulkopuolella, esimerkiksi illanvietoissa opettajan tai työtoverin toimesta. Tämä voi saada uhrin epäilemään, voiko hän tällaisessa tapauksessa tehdä valituksen organisaation johdolle. Hildén huomauttaa, että oppilas-opettaja-suhde kuitenkin säilyy riippumatta siitä, missä ja milloin opetus tai vuorovaikutus tapahtuu.

Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde on taideopetuksessa hyvin tärkeä, ja se rakentuu luottamukselle. Jos opettaja tai oppilas kokee tulleensa häirityksi, hän voi olla meihin aina yhteydessä riippumatta siitä, missä mahdollinen häirintä on tapahtunut. Jokainen ilmoitus otetaan vakavasti.”

Kadambi mainitsee, että jos asia on tapahtunut työajan ulkopuolella, työnantaja ei välttämättä voi juridisessa mielessä puuttua tapahtuneeseen, mutta ilmoittaja saattaa tarvita tukea ja apua työnantajalta.

Kaikissa tapauksissa työntekijöidemme tai oppilaiden kannattaa olla yhteydessä esimieheen tai muuhun työnantajan edustajaan, jotta voimme selvittää tilanteen ja tarkistaa mahdolliset tukitoimenpiteet.”

Elina Salin  

JAA
Edellinen artikkeliMiehen mitta
Seuraava artikkeliIdeoiden hinta