Pelastusenkelit tekevät mitä tahtovat

Eloa-festivaalin taiteilijoiden varjotanssiesitys Varjele kuului Koneen säätiön avustamiin poikkitaiteellisiin tuotantoihin. Koreografia oli Sanni Kriikun ja musiikki Töölölabin. ©Maarit Kytöharju

 

Säätiöiden harteille on asetettu entistä suurempia odotuksia taiteen tukemisesta. Ne eivät kuitenkaan mielellään näe itseään julkisen puolen paikkaajina vaan toimivat omilla säännöillään ja myös lahjoittajiensa toiveiden mukaisesti. Mitä säätiöt tukevat ja miten?

 

Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio – taustaltaan gambansoittaja, musiikin tohtori ja juristi – on kiireinen. Juuri on alkanut säätiön historian suurin projekti Taidetestaajat. Siinä noin 180 000 kahdeksasluokkalaista nuorta ympäri maata vierailee kahdessa erikseen sovitussa kulttuurikohteessa: oopperassa, teatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tms. Toinen kohde on kotiseudulta, toinen valtakunnallinen.

Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuu myös Svenska Kulturfonden. Säätiöt maksavat taidetestaajien matkat ja pääsyliput. Mukaan on valittu yli 50 taidelaitosta, ja hintaa projektille kertyy 15–20 miljoonaa euroa.

”Edellytämme, että tarjoaja järjestää myös taiteen taustoja valaisevaa ohjelmaa ja kohtelee nuoria VIP-asiakkaina. Käytännössä tässä korostuvat sellaiset toimijat, joilla on kokemusta tasokakasta yleisötyöstä, kuten esimerkiksi orkesterit ja teatterit”, Tapio kertoo.

Kansallisoopperaan on tulossa 20 000 nuorta vuodessa. Sieltä Kulttuurirahasto on ostanut sekä kiintiöitä normaaleissa esityksissä että kokonaisia päivänäytöksiä. Kansallisgallerian osuus on 10 000:n testaajan luokkaa vuodessa.

Tarkoituksena on etsiä myös aitoa kommunikaatiota tulevan yleisön kanssa. Nuoret antavat palautetta nettisivuilla, ja ”kritiikin” tekotapa on tehty heille sopivaksi. Sisältö on tarjoajien vastuulla, mutta aiemmat kokemukset esimerkiksi oopperasta ovat osoittaneet, että Mozartin Taikahuilu voi upota paremmin kuin nuorisoa varten sävelletty teos.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Harri Kuusisaari

1 KOMMENTTI

  1. Koulujen kulttuurityö etenee

    Rondossa 10/2017 esiteltiin säätiöiden rahoituksella toteutettavia kulttuurihankkeita, jollainen on myös kuluvana syksynä käynnistynyt Taidetestaajat. Samassa lehdessä Kai Amberla harmitteli koulujen vähäistä kiinnostusta käyttää ammattimaista taidetarjontaa ja pahoitteli koulujen kulttuurikasvatuksen jäävän hankkeiden varaan.
    Valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto on jo toistakymmentä vuotta tehnyt tavoitteellista työtä koulujen kulttuurikasvatuksen kehittämiseksi. Yhtenä työn hedelmänä noin 80 Suomen kunnassa on kulttuurikasvatussuunnitelma, joka rakennetaan yhteistyössä opetustoimen sekä alueen taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuurikasvatussuunnitelmat takaavat perusasteen jokaisella luokkatasolla alueen taidelaitoksiin tutustumisen, esitysten seuraamisen sekä yhteistyön eri taiteenaloja edustavien ammattitaiteilijoiden kanssa.
    Olennaista on lasten ja nuorten oma osallisuus: tekeminen, kokeminen ja elämykset sekä taiteellisen työskentelyn ja taidekokemusten monet mahdollisuudet auttaa oppimisessa ja oman ilmaisun löytämisessä. Matematiikka voi aueta musiikin avulla, historia draaman keinoin tai fysiikka tanssimalla. Myöskään Taidetestaajien osalta ei tyydytä ”vain” esityksen tai näyttelyn katsomiseen, vaan etkoilla ja jatkoilla valmistaudutaan, pureskellaan ja annetaan arvioita.
    Taidetestaajien aikana ja sen jälkeenkin lastenkulttuurikeskukset yhteistyökumppaneineen jatkavat sinnikästä työtään taiteen ja kulttuurin vielä vahvemmasta yhdistämisestä opetussuunnitelmiin ja oppilaiden arkeen.

    Päivi Setälä
    puheenjohtaja, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto