Orkesterit ulos kotipesästä

 

Jyväskylän vaskikvartetti esiintyy kirjastossa osana Sinfonia on the Move -tempausta. © Riku Luomaa

Yleisömääriä katsomalla on usealla kotimaisella orkesterilla meneillään nousukausi. Kuitenkin monipuolisella taiteen kentällä orkesterit joutuvat puolustamaan tehtävänsä rahoitusta. Kuinka orkesterissa näkyvät yleisötyö ja saavutettavuus?

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tekeillä oleva esittävien taiteiden valtionrahoituksen uudistus on pitänyt sisällään myös keskustelua orkesterien toiminnan laatuarvioinnista ja vaikuttavuudesta. 2000-luvulla ovat muutenkin orkesterien työstä puhuttaessa yleistyneet termit yleisötyö, osallisuus ja saavutettavuus, ja esimerkiksi valtionavustusten harkinnanvaraiselle osalle on eduksi kiertuetoiminta ja ”monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen”.

Vaikka konserttisalien täyttöaste olisikin hyvällä kantilla, niin käyvätkö siellä aina samat kausikorttilaiset? Ennakkoluulot, sosioekonomiset syyt, etäisyys tai ihan vain tietämättömyys saattavat korottaa kynnystä sinfoniaorkesterin konserttiin. Tätä varten orkesterien yleisötyö ja sen muodot ovat laajentuneet, ja soitto soi yhä useammin myös kotipesän ulkopuolella. Suomen sinfoniaorkesterit ry:n mukaan vuonna 2016 orkesterien yleisötyön tilaisuuksia oli yli 1 200 ja niissä oli noin 118 000 osallistujaa. Millaisia muotoja jalkautuminen saa eri orkestereissa?

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Santeri Kaipiainen