Oopperaa paikallisista aiheista paikallisin voimin

Kuru-laivan tuho kertoo vuonna 1929 tapahtuneen höyrylaivan uppoamisesta Näsijärvellä.

Kanttori Pentti Tynkkysen oopperat on sävelletty musiikkia tekevän yhteisön ehdoilla.

 

Oopperan ei tarvitse olla vain pienen pääkaupunkilaispiirin eliittitaidetta. Evankelis-luterilainen kanttori Pentti Tynkkynen (s. 1943) on seurakuntatyönsä ohella säveltänyt tusinan verran oopperoita, joiden lähtökohtana on ollut paikallisuus ja joita ovat esittäneet ja katsoneet tavalliset suomalaiset eri puolilla Suomea. Tyypillistä näille oopperoille on ollut se, että ne on suurimmaksi osaksi toteutettu talkootyönä. Tynkkysen oopperoita voikin nimittää paikallisoopperoiksi ja häntä itseään paikallisoopperasäveltäjäksi.

Kaikkiaan Tynkkysen teosluettelo sisältää 11 oopperaa, joista paikallishistoriallisia on kahdeksan ja uskonnollisia kolme. Esittämättä on yksi ooppera. Teosluetteloon sisältyy lisäksi useita kantaatteja, jotka on sävelletty joko paikallisiin tai kirkollisiin tarpeisiin, ja löytyypä hänen teosluettelostaan myös Suomenhevonen-kantaatti (2001), joka kunnioittaa suomalaista agraarikulttuuria. Lisäksi Tynkkynen on tehnyt teoksia soolopianolle, kuoroille sekä lauluäänelle piano- tai urkusäestyksellä. Muutamia teoksia on myös levytetty.

Pentti Tynkkysen oopperaprojektit lähtevät aina paikallisista tarinoista.

 

Tynkkynen opiskeli Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla vuosina 1962–68. Hän suoritti kanttori-urkurin tutkinnon vuonna 1968. Jäätyään eläkkeelle Kurun kanttorin virasta vuonna 2003 Tynkkynen muutti isänsä suvun asuinseuduille Punkaharjulle, jossa hän asuu edelleen.

 

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Liisamaija Hautsalo