Oma ääni löytyy rehellisyydestä

”Emme voi eristäytyä omaan ylhäisyyteemme, koska taide on yhteydessä siihen, mitä itse olemme ihmisinä”, Lisa Batiashvili sanoo. © Sammy Hart /DG

 

Lisa Batiashvili on kasvanut viulutaiteessaan tasolle, jossa oma ääni selkiytynyt. Hän ei kaihda myöskään mahdollisuutta vaikuttaa musiikin keinoin, oli kyseessä sitten politiikka tai muu ulkopuolisen maailman avaaminen. ”Jos muusikko uhraa sisäisen rehellisyyden uran varmistamiselle, myöskään soitto ei voi silloin olla rehellistä”, hän sanoo.

 

Lisa Batiashvilin puheessa on suoruutta ja vilpittömyyttä, ja samat elementit toistuvat hänen soitossaan. Aiempi eleganssi on vielä tallella, mutta se on saanut rinnalleen rohkeampaa ilmaisua. Se ei silti tarkoita tinkimistä nuottitekstin tarkasta toteutuksesta.

Viime aikoina hän on tullut tunnetuksi soittamalla kotimaansa Georgian säveltäjien teoksia ylimääräisinä numeroina. Niillä hän haluaa muistuttaa pienen maan omaperäisestä kulttuurista, ja monesti niiden meditatiivinen olemus sopii myös lohduttamaan ihmisiä.

Viime elokuussa hän soitti Turun musiikkijuhlilla Viron festivaaliorkesterin kanssa ja esitti encorenaan Gia Kantšelin pysähdyttävän teoksen V & V heti kaupungissa tapahtuneiden puukotusten jälkeen. Vastaavilla sävelmillä hän on muistanut myös muiden terrori-iskujen tai katastrofien uhreja – ja Venäjän manööverien kohteeksi joutunutta kotimaataan.

”Kulttuurilla on paljon valtaa, ja esiintyvän taiteilijan täytyy tiedostaa se. Ei riitä, että tulee vain soittamaan numeronsa ikään kuin maailman tapahtumat eivät kuuluisi minulle”, hän pohtii helsinkiläisessä kahvilassa Radion sinfoniaorkesterin konsertin aattona.

”Länsimaiset nuoret muusikot eivät ehkä ole nähneet, mitä yhteiskunnallinen ahdinko on. Jos alkaa uran vuoksi laskelmoida, mitä saa sanoa ja olla mieltä, se kuuluu kohta myös soitossa. Rehellisyys itselleen on ainut kestävä perusta taiteenteolle.”

”Ihailen sellaisia muusikoita kuin Daniel Barenboim ja Gidon Kremer, jotka näkevät vastuunsa myös maailmankansalaisina. En menisi itse pitämään poliittisia puheita, mutta käytöksellään ja silkalla musiikillakin voi vaikuttaa. Siinä on ihmisiä yhdistävää voimaa.”

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi


Harri Kuusisaari