Teinitähti, pianovirtuoosi ja säveltäjä

Fanny Mannsén (1834–1855):

Mannsénista ei ole säilynyt tunnistettua valokuvaa, vaikka varmasti esiintyvä taiteilija sellaisia otatti ja esimerkiksi tältä hän saattoi näyttää. Tuntematon nuori nainen Johan Jakob Reinbergin kuvaamana n. 1850-luvulla Turussa. Lähde: Åbo Akademin valokuvakokoelma.

 

Fanny Mannsén oli turkulainen ihmelapsi ja 1800-luvun puolivälin teinitähti. Hän kuoli nuorena mutta ehti konsertoida, säveltää ja luoda pianovirtuoosin maineen. Tieto on niukkaa, koska lähteitä on kadonnut, mutta etsintä jatkuu.

 

Kun pianisti-säveltäjä Fanny Mannsén lähti Aurajoelta höyrylaivalla vuonna 1845 äitinsä suojeluksessa opiskelemaan Pietariin, hän oli vasta 10-vuotias paikallinen kuuluisuus.

Varhaisopetuksensa Mannsén lienee saanut äidiltään Karolina Mannsénilta (1815–1898), joka oli pianonsoiton opettaja. Fanny syntyi Helsingissä 4.12.1834. Isän kuoltua vuonna 1845 äiti ja tytär elivät tiiviisti yhdessä Fannyn uraa luoden ja runsaasti matkustellen.

Pietarissa Mannsén opiskeli pianonsoittoa ensin tiettävästi valtioneuvoksetar R. v. Svettitskyn johdolla. Tämä lienee tapahtunut jossakin tyttöjen sisäoppilaitoksessa, jossa oli konservatoriotasoista musiikinopetusta. Pietarin konservatoriota ei vielä ollut, sillä se perustettiin vasta vuonna 1862.

Noin vuodesta 1848 alkaen Mannsénin opettajana oli pianistilegenda ja säveltäjä Adolf von Henselt (1814–1889). Henselt toimi tuolloin muusikkona ja soitonopettajana Pietarin keisarillisessa hovissa sekä ruhtinatar Teresa von Oldenburgin keisarillisessa tyttökoulussa.

Vuonna 1853 Henselt käynnisti Oldenburgin koulussa pianonsoiton erikoisluokan, johon Mannsén todennäköisesti osallistui. Joka tapauksessa Mannsén opiskeli Henseltillä aikana, jolloin tämä sävelsi keskeisen opetusmateriaalinsa ja kehitti pedagogiikkaansa. Tyttökouluissa nimenomaan opetettiin myös pedagogiikkaa, sillä opettaminen oli harvoja naisille sallittuja ammatteja.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Susanna Välimäki

 

Lähteet: Historiallinen arkisto- ja sanomalehtiaineisto (mm. Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Sibelius-museo, Turun kaupunginarkisto); Pulkkinen (toim.), Suomalaisia musiikin taitajia (1958); Keil-Zenzerova, Adolph von Henselt (2004) ym.