Agnes Tschetschulin (1859–1942): tähtiviulisti ja hittisäveltäjä

 

Agnes Tschetschulin 1890-luvulla Cheltenhamissa. © TURUN SIBELIUS-MUSEO

Viuluhittiensä takia Agnes Tschetschulin oli 1800-luvulla eniten ulkomailla soitettuja suomalaissäveltäjiä. Helsingin musiikkiopiston eli nykyisen Sibelius-Akatemian varhainen tähtioppilas teki kansainvälisen uran ja oli perustamassa maailman ensimmäistä ammattimaisesti toiminutta naisten jousikvartettia.

 

 

 

Oopperalaulaja ja laulunopettaja Emilie Mechelin lauloi Helsingin musiikkiopiston Musiikki-illassa 2.4.1884 kolme Agnes Tschetschulinin säveltämää liediä. Oppilasnäytteessä 30.5.1884 Tschetschulin esitti itse viululle ja pianolle säveltämänsä Romanssin. Nämä olivat Helsingin musiikkiopiston (nyk. Sibelius-Akatemian) ensimmäiset julkisesti esitetyt oppilassävellykset.

Tschetschulin oli opiston alkuvuosien (1882–1885) tähtioppilas, joka esitti sen konserteissa niin viulu- kuin pianotaiturismia sekä omia sävellyksiään. Hän soitti jo opiskeluaikanaan ammattilaisten kokoonpanoissa ja avusti taiteilijoiden konserteissa.

Helsingin musiikkiopisto (nyk. Sibelius-Akatemia) juhli 100:nnetta Musiikki-iltaansa Beethovenin, Lisztin, opiston johtajan ja kahden entisen sävellysoppilaan musiikilla.

 

Edistyksellinen koti

Musiikkiopistossa Tschetschulinin viulun- ja yhtyesoiton opettaja oli unkarilaissyntyinen Anton Sitt, sävellystä ja teoria-aineita opetti opiston johtaja Martin Wegelius. Agnes oli kuitenkin saanut erinomaisen musiikkikoulutuksen jo lapsena, muun muassa Helsingin teatteriorkesterin konserttimestarin Gustaf Niemannin ja Helsingin yliopiston musiikinopettajan Richard Faltinin opissa. Kotona harrastettiin taiteita, kieliä ja kulttuuria – ja särjettiin lasikattoja.

Isosisko Marie oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas (1870). Isä Feodor oli edistysmielinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja tiilitehtailija. Äiti Hilda piti kotonaan keskieurooppalaistyylistä salonkia, jossa musisoitiin ja keskusteltiin yhteiskunnallisista uudistuksista. Pikkusiskoista Eugéniesta ja Mélaniesta tuli musiikin ja kielten opettajia.

Tschetschulinin nuoruuden sävellyksiä kuultiin monenlaisissa seurapiiritapahtumissa. Ensimmäinen julkaistu sävellys oli 19-vuotiaana sävelletty ja AT-nimimerkillä julkaistu pianokappale Suomen Kaartille omistettu marssi sen palatessa sodasta 1877–78 (1878). Sotilassoittokunnat esittivät railakkaan ja yleisöön hyvin uponneen marssin soittokuntaversiota paraateissa ja konserteissa 1800-luvun lopulla.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Susanna Välimäki

 

Lähteet:

Historiallinen arkisto- ja sanomalehtiaineisto (mm. Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Sibelius-museo, Taideyliopiston arkisto, Berliinin Taideyliopiston arkisto, British Library, Cheltenham Ladies’ Collegen arkisto).