Naisasia ei parane viholliskuvilla

Kristiina Poska kasvoi kuorojen parista, ja hän iloitsee päästessään johtamaan pitkästä aikaa suuren kuoro-orkesteriteoksen Tapiola Sinfoniettan ja Suomen Laulun konsertissa. © KAUPO KIKKAS

 

Virolainen kapellimestari Kristiina Poska kokee taide-elämän tasa-arvotaistelun oleelliseksi puoleksi sen, että vihollisten etsimisen sijaan jokainen voisi löytää maskuliiniset ja feminiiniset puolet itsestään ja että niille annettaisiin yhtäläinen arvo. Keski-Euroopassa nousu-uralla oleva Poska johtaa Tapiola Sinfoniettaa 1. ja 3. marraskuuta.

 

Kristiina Poska kiiruhtaa tapaamiseen kotikaupunkinsa Berliinin päärautatieaseman ravintolassa lähteäkseen sen jälkeen Dresdeniin johtamaan Mozartin Figaron häitä. Sen parissa hän teki debyyttinsä Semper-oopperassa syyskuussa. Ilmeisen hyvin meni, sen verran innokkaan tuntuisena kapellimestari on palaamassa tuotantoon.

”Kyllä vain, vaikka minulla oli vain yksi 20-minuuttinen harjoitus, koska kyseessä oli vanha produktio. Totta kai perinteistään kuuluisan Staatskapellen eteen astuminen vähän pelotti. Kunnioituksen lisäksi olin kuullut juttuja, että muusikot eivät välttämättä seuraa ollenkaan vaan soittavat niin kuin itse haluavat, ellei kapellimestarin tyyli miellytä. Huido siinä sitten tyhjän panttina”, hän kauhistelee skenaariota.

”Onneksi näin ei käynyt, vaan orkesteri osoittautui joustavaksi seuraajaksi, joka toteutti uniikin soinnin lisäksi kaikki pienetkin dynamiikkaan ja artikulaatioon liittyvät asiat. Eikä asiantila muuttunut, vaikka käytännössä jokaisessa esityksessä edessäni on ollut eri kokoonpano muusikkojen tiheän vuorokierron vuoksi.”

Poska on asunut Berliinissä vuodesta 2004, jolloin hän muutti sinne jatkamaan Tallinnassa alkaneita kuoronjohdon opintojaan. Pian orkesterinjohto vei voiton, mutta luontainen kiintymys vokaalimusiikkiin säilyi. Hän jopa lauloi solistina kanttoriystävän tilaisuuksissa.

Oopperasta tuli paikka, jossa Poska sai yhdistää kaikki hänelle tärkeät asiat. Vakinainen kiinnitys Berliinin Komische Operiin 2012–16 opetti taidemuodosta kaiken mahdollisen, toi julkisuutta ja avasi ovia myös muualla Saksassa. Suomen Kansallisoopperassa hän debytoi pari vuotta sitten, myöskin Figaron häissä. Seuraava Figaro odottaa keväällä Firenzessä.

Nyt vanha rakkaus eli kuoro kutsuu taas, sillä hän tekee Mozartin c-molli-messun Tapiola Sinfoniettan ja Suomen Laulun kanssa 1. ja 3. marraskuuta. ”Se on ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun johdan taas suuria kuoro-orkesteriteoksia. Tuskin maltan odottaa”, hän hihkuu.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Harri Kuusisaari